Perunkirjoituksesta säädetään perintökaaren (myöhemmin PK) 20 luvussa. Perukirja on ensinnäkin luettelo vainajan varoista ja veloista. Siitä käy ilmi kaikki perilliset ja testamentinsaajat ja se toimii samalla veroilmoituksena. Perukirjaa varten tulee tehdä sukuselvitys, joka muodostuu virkatodistuksista. Virkatodistukset tulee hankkia joko väestörekisteristä tai seurakunnasta. Vainajasta ja muista ennen vainajaa kuolleista perillisistä tulee hankkia sukuselvitys kaikista rekistereistä siitä hetkestä kun hän on täyttänyt 15 vuotta aina kuolemaan saakka. Tällä tavoin saadaan aikaan katkeamaton virkatodistusten ketju siitä päivästä, kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta aina kuolemaan saakka. Tilanteessa, jossa perillinen on luopunut perinnöstä, on hänestä tehtävä samanlainen sukuselvitys kuin vainajista. Perunkirjoitusta varten elävästä henkilöstä riittää maistraatista saatava elää -todistus. Tällä tavoin laadittu sukuselvitys otetaan perukirjan liitteeksi.

Perukirjan toimittamisen aika

PK 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Verohallinnolta voi kuitenkin hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle kolmen kuukauden kuluessa kuolin hetkestä. Lisäajan hakemiselle tulee kuitenkin olla perusteltu syy.

Pesän varojen arvostus

PK 20 luvun 4 §:n mukaan pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on siten mainittava varojen arvo kuolinhetken mukaan. Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan. Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton omaisuus. Nämä on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä. Perintökaaren 20 luvun 10 §:n mukaan jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- ja oikaisukirja.

Mitä perukirjaan tulisi merkitä?

Perukirjassa tulee ilmoittaa kaikki vainajan ja lesken varat ja velat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pankista pyydettävää kuolinpäivän saldotodistusta, todistuksia ajoneuvoista ja muista omaisuuksista sekä selvitystä veloista. PK 20 luvun 5 §:n mukaan jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, niin on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Avioehtosopimuksesta käy ilmi puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli vainaja on leski, tulee ensiksi kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja merkitä perukirjaan. Perukirjaan tulee myös merkitä annetut lahjat ja ennakkoperinnöt. Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Mikäli kuolinpesä on vähävarainen olisi perillisten hyvä selvittää, onko heidän mahdollista saada hautausavustusta.


Perintökaaren 20 luvun 2 §:n mukaan osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Perintökaaren 20 luvun 6 §:n mukaan pesänilmoittajana tulee toimia sen, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan perehtynyt. Perintökaaren 20 luvun 6 §:n mukaan uskottujen miesten on perukirjaan kirjotettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkineet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?