Tiedätkö mitkä ovat työsuhteesi vähimmäisehdot?

Sekä normaalisitova että yleissitova työehtosopimus asettavat rajat työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että työsopimuksessa ei voida sopia huonommista ehdoista kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Työehtosopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi työajoista, palkasta ja siihen liittyvistä lisistä. Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Normaalisitova työehtosopimus on sitova työehtosopimuslain nojalla, jota käsittelen artikkelissa ensin. Normaalisitovaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne osapuolet, jotka sen ovat solmineet. Normaalisitovaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan palveluksessa oleva järjestäytymätön työntekijä saa myös kaikki työehtosopimukseen sidotun työntekijän edut.

Työehtosopimuksen merkitys

Työehtosopimus turvaa työntekijälle työsuhde-etuja. Työnantajille työehtosopimukset turvaavat taas työrauhan. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi lakkoon ei voida yleensä ryhtyä kun työehtosopimus on voimassa. Ellei työehtosopimus ole voimassa niin työsuhteen vähimmäisehdoista voidaan sopia työsopimuksella. Tässä tilanteessa esimerkiksi vähimmäispalkka määräytyy työsopimuslain mukaan. Työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaan jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Työehtosopimuksen vaikutus

Työehtosopimuslain 6 §:n mukaan jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Tämä säännös tarkoittaa, että työehtosopimuksilla on sekä automaattinen että pakottava vaikutus. Työehtosopimuksia tulee myös noudattaa koko työehtosopimuksen voimassaoloajan. Tämä voi myös koskea aikaa työehtosopimuksen voimassaolon jälkeen.

Työehtosopimuksen rikkominen

Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan normaalisitovaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja työntekijä, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan, työnantaja enintään 23 500 euron ja työntekijä enintään 230 euron hyvityssakko. Työtuomioistuin voi ainoastaan tuomita maksamaan hyvityssakon.

Työnantajajärjestöön kuulumattomat työnantajat

Yleissitovalla työehtosopimuksella pyritään turvaamaan sellaisten työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden vähimmäisehdot, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työnantajien tulee noudattaa sitä. Tällaisen yleissitovan työehtosopimuksen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuden vahvistamislautakunta kun sen ehdot täyttyvät. Ehtoja ovat työehtosopimuksen valtakunnallisuus ja edustettavuus. Valtakunnallisuus kriteerillä tarkoitetaan, että sopimus kattaa koko maan. Edustettavuus tarkoittaa, että noin puolet alan työntekijöistä on kuuluttava työehtosopimuksen piiriin. Kolmantena ehtona on vaatimus siitä, että työehtosopimus on voimassa asianomaisella alalla. Yksittäisen työnantajan selvittäväksi yleensä jää, että toimiiko työnantaja alalla, jolla on vahvistettu yleissitova työehtosopimus.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?