Voidaanko velan maksu vaatia palautettavaksi konkurssipesään, jos velallinen maksaa jollekin velkojalle velkansa ennen ajautumistaan konkurssiin?

Velallisen ennen konkurssia tekemät ja velkojien oikeuksia loukkaavat oikeustoimet voidaan tietyin edellytyksin peräyttää takaisinsaannilla konkurssipesään. Mahdollisten takaisinsaantiperusteiden selvitys ja kanteiden ajaminen näyttelevät tärkeää roolia konkurssipesän hoitamisessa, sillä takaisinsaannilla konkurssipesään peräytetyt varat lisäävät velkojille tulevaa jako-osuutta. Tämä lisää velkojien välistä tasa-arvoa ja voi merkittävästi parantaa muiden kuin ennen konkurssin alkamista maksun saaneiden velkojien mahdollisuuksia saada suoritus saatavilleen konkurssipesän varoista.

Takaisinsaannin yleiset edellytykset

Velallisen ennen konkurssin alkamista suorittamien oikeustoimien peräyttämistä säätelee laki  takaisinsaannista konkurssipesään (26.4.1991/758)

Lain mukaan oikeustoimi peräytyy, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on:

  • sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella,
  • siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta, tai
  • lisätty velkoja velkojien vahingoksi.

Peräytymisen edellytyksenä on, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Jos peräytettävänä on lahja, lahjanluontoinen sopimus tai ositus, peräytymisen edellytyksenä on lisäksi, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä ylivelkainen tai että oikeustoimi osaltaan johti ylivelkaisuuteen. Ylivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että velallisen velat ovat suuremmat kuin hänen varansa.

Lisäksi peräyttäminen edellyttää, että oikeustoimen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Jos oikeustoimessa on ollut osapuolena velallisen läheinen, tämän katsotaan lähtökohtaisesti tienneen tällaisista seikoista, jollei saateta todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä.

Velallisen läheiset

Lain tarkoittama velallisen lähipiiri on jokseenkin laaja.

Läheisiä ovat lain mukaan puoliso, lapset ja puolison lapset tai takenevassa polvessa olevaa sukulainen, sisarus, veli- ja sisarpuoli ja heidän puolisonsa tai muuten erityisen läheinen henkilö.

Toistensa läheisinä pidetään lisäksi yksityistä elinkeinonharjoittajaa, yhtiötä, muuta yhteisöä tai säätiötä ja sitä, jolla yksin tai yhdessä läheisensä kanssa on osakkuuden tai siihen rinnastettavan taloudellisen seikan perusteella olennainen etujen yhteys elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai säätiön kanssa.

Läheinen on myös se, jolla johtavan aseman perusteella on olennainen vaikutusvalta elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai säätiön toiminnassa ja edellä mainitussa asemassa olevien läheiset.

Velan maksun takaisinsaanti

Erilaisten velkojien oikeutta loukkaavien oikeustoimien peräyttäminen edellyttää, että oikeustoimet on tehty tiettyjen laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa. Velallisen läheisiä koskevat määräajat ja ovat yleisesti pidempiä kuin muita tahoja koskevat peräyttämisen määräajat, ja myös noudatettavat tulkintaperiaatteet ovat hieman erilaisia riippuen siitä, onko velan maksu tehty velallisen lähipiirille vai jollekin muulle.

Velan maksun kohdalla maksu voidaan peräyttää, jos maksu on tehty myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen ”määräpäivää”, eli käytännössä yleensä konkurssihakemusta. Lisäksi edellytyksenä on, että velka on maksettu epätavallisella maksuvälineellä, ennenaikaisesti, tai että maksetun velan määrä on ollut pesän varoihin nähden huomattava.

Sen sijaan maksun saajan ollessa velallisen läheinen, peräytyy myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen konkurssihakemuksen vireille tuloa tehty maksu, jollei näytetä, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä maksun vuoksi tullut maksukyvyttömäksi. Näyttötaakka on maksun saaneella velallisen läheisellä.

Vakuuden takaisinsaanti

Myös velallisen määräaikojen puitteissa velastaan antama vakuus voidaan peräyttää.

Velallisen myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää (yleensä konkurssihakemusta) velastaan luovuttama pantti tai muu vakuus peräytyy, jos sellaisesta vakuudesta ei ollut sovittu velan syntyessä tai jos pantin hallintaa ei ollut luovutettu tai muita vakuusoikeuden syntymisen vaatimia toimia tehty ilman aiheetonta viivytystä velan syntymisen jälkeen.

Jos vakuus on asetettu velallisen läheiselle tätä aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen määräpäivää, vakuus peräytyy, jollei näytetä, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä vakuusjärjestelyn vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.

Takaisin saannin hakeminen

Takaisinsaantia voi vaatia joko pesänhoitaja tai velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa taikka jonka saatava muutoin on otettu huomioon jakoluettelossa. Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne tuomioistuimessa tai tekemällä muistutus valvontaa vastaan. Pesänhoitaja voi vaatia takaisinsaantia myös tekemällä väitteen konkurssipesään kohdistettua muuta vaatimusta vastaan.

Konkurssipesän pesänhoitajan tehtäviin kuuluu selvittää mahdollisten takaisinsaannin perusteiden olemassaolo. Pesänhoitaja perehtyy velallisen kirjanpitoon ja käytettävissä olevaan aineistoon, ja voi lisäksi haastatella velallisen henkilökuntaa. Tarvittaessa konkurssipesässä voidaan myös suorittaa erityistarkastus.

Tavallisesti velkojat valtuuttavat velkojainkokouksessa pesänhoitajan nostamaan takaisinsaantikanteen. Pesänhoitaja on oikeutettu myös itsenäisesti päättämään sellaisten takaisinsaantikanteiden vireille panemisesta, joihin konkurssipesässä tehty selvitys antaa aihetta.

Takaisinsaantikanne on pantava vireille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Kanne voidaan kuitenkin panna vireille vielä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen tai sen olisi pitänyt se havaita.

Takaisinsaantivaatimusten esittäminen ja takaisinsaantikanteiden nostaminen ei yleensä ole järkevää raukeavassa konkurssissa, eli tilanteessa, jossa konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyyn. Vähävaraisessa konkurssipesässä pesänhoitaja neuvottelee velkojien kanssa siitä, ottaisiko joku velkojista vastatakseen konkurssikustannuksista. Pesänhoitaja ei yleensä nosta takaisinsaantikannetta, jos konkurssi tulee pesänhoitajan arvion mukaan raukeamaan varojen puutteeseen, eikä kukaan velkojista ota kuluvastuuta. Takaisinsaantiperusteiden olemassaolo voi tällaisessa tilanteessa antaa kuitenkin aihetta julkisselvitykseen siirtymiseen.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?