Maksukyvyttömän yksityishenkilön velkaongelmiin lainsäädäntö mahdollistaa ratkaisuksi velkajärjestelyn.

Maksukyvyttömän yksityishenkilön velkaongelmiin lainsäädäntö mahdollistaa ratkaisuksi velkajärjestelyn, jota koskee laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (myöhemmin VJL). Tässä menettelyssä järjestellään yhdellä kertaa kaikki velat joita velallisella on. Kaikki velat joiden peruste on syntynyt ennen velkajärjestelyn alkamista kuuluvat velkajärjestelyn piiriin. Virallisen velkajärjestelyn hakemiseksi velallisen on käytävä velkojiensa kanssa sovintoneuvotteluja ratkaisun löytämiseksi. Se, että velkojat luopuvat osasta saatavistaan on yleensä sovinnon edellytys. Neuvottelujen tuloksena velkojat voivat suostuvat siihen, että velallinen suorittaa veloista vain tietyn osan, jolloin velkajärjestelyä ei tarvita. Mikäli neuvottelut sovinnosta epäonnistuvat, voi velallinen hakea velkajärjestelyä.

Velkajärjestelyssä velallinen saa pitää vain perusturvaan kuuluvan omaisuuden. Lähtökohta velkajärjestelyssä on, että kaikki muu velallisen omaisuus tulee käyttää velkojen maksuun. Velkajärjestelyssä velalliselle tehdään maksuohjelma ja tätä varten maksuvaralaskelma, joka voi olla negatiivinen tai positiivinen. Negatiivinen maksuvaralaskelma tarkoittaa, että velallisella ei ole maksuvelvollisuutta. Positiivisen maksuvaralaskelman tilanteessa velallinen voi maksaa osan veloistaan. Velkajärjestelyssä velkojan tulee noudattaa maksuohjelmaa niin kauan kuin se kestää. Maksuohjelmassa voidaan määrä esimerkiksi siitä, että tuleeko velallisen käyttää omaisuuttaan velkojen maksuun. Tuomioistuin voi joko hyväksyä tai hylätä velallisen maksuohjelmaehdotuksen.  

Velkajärjestelyn edellytykset

Velkajärjestelyä hakevan kotipaikan tulee olla suomessa, mutta hänen ei edellytetä olevan Suomen kansalainen. Velallinen ei saa olla kuitenkaan konkurssissa. Sillä ei ole merkitystä, että mistä maasta velallinen on velkansa saanut. Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön, ensinnäkin jos maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä on velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä tai toiseksi jos velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn, eikä velallinen kohtuudella kykene parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista (VJL 9 §). Jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä ei voida myöntää (VJL 9 a §).

Painavia perusteita arvioitaessa velkajärjestelylle voi olla perusteet, mikäli esimerkiksi velallisen maksukyky on pieni suhteessa velkojen määrään. Myös velallisen omalla käyttäytymisellä tai suhtautumisella velkojen maksuun voi olla merkitystä painavia perusteita arvioitaessa. Velallisen maksukyvyn arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa velallisen varallisuuden rahaksi muuttamisesta saatavat varat. Muut maksukyvyn arviointi perusteet ovat listattuna laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä 4 §:ssä. Velallinen ei ole maksukyvytön esimerkiksi tilanteessa, jossa hänen omaisuuden myynnistä saatavat varat riittävät kattamaan velallisen velat.

Velkajärjestelyn yleiset esteet

Rikos, rikosepäily tai törkeän sopimaton menettely

Laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä on kymmenkohtainen luettelo esteperusteista. Henkilöiden joiden voidaan katsoa omalla toiminnalla aiheuttaneen maksukyvyttömyyden ei ole pääsyä velkajärjestelyn piiriin. Yksityiskohtaiset velkajärjestelyn esteperusteet löytyvät VJL:n 10 §:stä, jonka vuoksi listaan ne tässä artikkelissa hyvin yksinkertaisesti.

Velkajärjestelyä ei voida myöntää tilanteessa, jossa:

  • 1) velat ovat syntyneet rikoksen seurauksena. Ratkaisevaa on siten, että onko maksuperuste määrätty rikoksen perusteella vai ei.
  • 2) velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta tai hänen syykseen on luettu rikos. Niin kauan kun käsittely tuomioistuimessa on kesken on myös esteperuste voimassa.
  • 3) merkittävänä pidettävää velkaa on syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on menetelty törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä lakisääteisiä velvollisuuksia tai joka on ollut pääasiallisesti keinottelunluonteista.

Törkeän sopimatonta toimintaa on toiminta, jonka perusteella velallinen olisi voitu määrätä liiketoimintakieltoon. Esimerkiksi osakekauppaa velkarahalla on pidetty keinottelunluonteisena elinkeinotoimintana.

Järjestely velkojien vahingoksi, pakoilu, väärät tiedot ja kevytmielinen velkaantuminen

  • 4) velallinen tekee velkojiensa vahingoksi järjestelyn taloudellisen asemansa heikentämiseksi. Tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi, jos velallinen pyrkii siirtämään omaisuutta pois velkojien ulottuvilta. Muun muassa perinnöstä luopuminen voi olla tällainen toimenpide.
  • 5) velallinen on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut tulojaan tai varojaan taikka antanut niistä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.
  • 6) velallinen on tahallaan antanut velkojalle taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luoton myöntämiseen, ja velallisen menettelyä on luoton määrä ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä erityisen moitittavana.
  • 7) velan ottaminen tarkoituksella velkajärjestelyä silmällä pitäen. Tästä käytetään myös nimitystä kevytmielinen velkaantuminen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että velallinen on piittaamaton maksamaan velkoja takasin.

Taloudellisen aseman huonontaminen, maksuohjelman noudattamattomuus ja aikaisempi velkajärjestely

  • 8) velallinen on velkajärjestelyä varten antanut taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, laiminlyönyt 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa tai 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa, rikkonut 12 §:ssä säädetyn maksu- ja vakuudenasettamiskiellon tai muutoin menettelyllään tai laiminlyönnillään vaikeuttanut velkajärjestelyä. Ilmenee yleensä velallisen taloudellisen aseman huonontamisena.
  • 9) on perusteltua syytä olettaa, että velallinen ei tulisi noudattamaan maksuohjelmaa. Tästä esimerkkinä aiemmin tehdyt maksusuunnitelmat ulosottomiehen kanssa, joiden noudattaminen on laiminlyöty.
  • 10) velalliselle on aikaisemmin vahvistettu maksuohjelma. Tämä johtuu siitä, että sama henkilö voi päästä tuomioistuimen vahvistamaan velkajärjestelyyn vain yhden kerran. Sääntö ei koske vapaaehtoisia velkajärjestelyjä velkojien kanssa.
  • 11) yksityishenkilöiden välisen merkittävän vahingonkorvauksen, kauppahinnanpalautuksen tai muun vastaavan velan järjesteleminen olisi kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. 

Velkajärjestelyn myöntäminen yleisestä esteestä huolimatta

VJL:n 10 a §:n mukaan velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta. Velkajärjestelyn yleiset tavoitteet puoltavat velkajärjestelyn myöntämistä sitä enemmän, mitä vanhemmat velat ovat. Sitä painavampia syitä on myöntää velkajärjestely, mitä pidemmän aikaa velallinen on hoitanut taloudelliset asiansa vastuullisesti. Mikäli velkojana on yksityishenkilö ja hänen taloudellinen asemansa on heikko, voi tämä seikka olla velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Velallinen saa anteeksi velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat, joille ei maksuohjelman mukaan tullut suorituksia, kun maksuohjelman aika on kulunut umpeen ja velallinen on suorittanut kaikki maksuohjelman maksusuoritukset.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?