Osituksen esisopimuksesta | Laaka - Joustava asianajotoimisto
Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Osituksen esisopimuksesta

Laaka Oy /

Kun puolisoiden liitto päättyy avioeroon, on toimitettava omaisuuden ositus. Osituksessa selvitetään aviopuolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ja avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken. Aviopuolisot voivat kuitenkin jo etukäteen vaikuttaa osituksen sisältöön, kahdella sopimustyypillä joko avioliittolaissa säädellyllä avioehtosopimuksella tai laissa sääntelemättömällä osituksen esisopimuksella. Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi Osituksen esisopimusta, josta käytetään myös nimitystä Sopimus avioeron varalle.

Onko Osituksen esisopimus tehtävä määrämuodossa?

Toisin kuin avioehtoa, osituksen esisopimusta ei sääntele avioliittolaki (13.6.1929/234), vaan sopimus perustuu yleisille sopimusoikeudellisille periaatteille ja sopimusvapaudelle. Osituksen esisopimusta ei tarvitse tehdä määrämuodossa eli esim. osituksen esisopimusta ei tarvitse rekisteröidä eikä sopimuksen todistamiseen vaadita todistajia. Näin ollen osituksen esisopimus on avioehtosopimusta paljon joustavampi ja periaatteessa suullisestikin tehty sopimus sitoo osapuolia. Vaikka Osituksen esisopimukselle ei ole vaadittu määrämuotoa, on suositeltavaa näyttöongelmien välttämiseksi tehdä se kuitenkin kirjallisesti ja molempien puolisoiden sekä kahden todistajan allekirjoituksin.

Miten Osituksen esisopimus eroaa avioehtosopimuksesta?

Osituksen esisopimus eroaa avioehtosopimuksesta myös siinä, että osituksen esisopimuksessa voidaan määrätä osapuolten taloudellisista suhteista ja osituksen lopputuloksesta yksityiskohtaisemmin. Ositussopimuksessa on mahdollista sopia puolisoiden varallisuuden jaon lisäksi esim. elatuskysymyksistä ja konkreettisesti esineiden jaosta. Siinä voidaan esim. yksityiskohtaisesti määrätä, mitä konkreettista omaisuutta kumpikin puoliso tulee avioerossa saamaan eli esim. että toinen osapuoli saa kokonaan omistukseensa puolisoiden yhteisen kodin ja että tämä osapuoli ottaa myös vastattavakseen kotiin liittyvän asuntolainan. Koska sopimus ei sido kolmatta osapuolta, tarvitaan tällaiseen velkojen järjestämiseen velkojan suostumus. Sopimuksessa voidaan sopia myös siitä, että eron sattuessa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Osituksen esisopimuksessa voidaan siten sopia osituksen lopputuloksesta melkeinpä millä tavoin tahansa, kunhan sopimusehdot eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia.

Sopimus sitoo vain sopimuksen osapuolia eli sillä ei ole sitovaa vaikutusta suhteessa ulkopuolisiin, esim. puolison velkojaan nähden. Sillä ei ole siten mahdollista loukata velkojien oikeuksia.

Voiko Osituksen esisopimuksen tehdä myös kuoleman varalle?

Osituksen esisopimuksesta ei voi tehdä kuoleman varalle, koska se ei sido kuolleen puolison perillisiä. Kuoleman varalle tehtävään varallisuusjärjestelyihin voidaan varautua avioehdolla tai testamentilla.

Missä vaiheessa Osituksen esisopimuksen voi tehdä?

Osituksen esisopimuksen voi tehdä milloin tahansa avioliiton aikana tai jopa ennen avioliittoa.

Onko osapuolten pakko noudattaa Osituksen esisopimusta?

Osituksen esisopimus on vapaamuotoinen sopimus ja sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimus yleensä sitoo sen osapuolia. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa toinen osapuoli vetoaa sopimuksen kohtuuttomuuteen. Näin ollen sopimus on siten muun muassa kohtuullistamismahdollisuuden vuoksi hieman epävarma.

Avioerotilanteessa puolisoiden ei ole kuitenkaan pakko noudattaa esisopimusta, vaan he voivat sopimuksen estämättä hakea pesänjakajan määräystä. Mikäli pesänjakaja toimittaa osituksen toimitusosituksena, pesänjakaja on yleensä sidottu osituksen esisopimukseen, mikäli kumpikaan puolisoista ei vetoa sen kohtuuttomuuteen. Jos molemmat osapuolet ovat samaa mieltä sopimuksen kohtuuttomuudesta, on pesänjakajan noudatettava puolisoiden päätöstä. Pesänjakajan on noudatettava perintökaaren 23 luvun 7 §:n yleissäännöstä, jonka mukaan pesänjakaja on velvollinen noudattamaan puolisoiden välisiä sopimuksia ja sovintoa.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla työoikeudellisista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli: