Tekoälyn vaikutus ulottuu syvälle yhteiskunnan rakenteisiin, eikä oikeusjärjestelmä jää sen ulkopuolelle. Viime vuosien kehitys – niin EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) hyväksyminen kuin keskustelut tekoälyn vastuusta, oikeushenkilöllisyydestä, vakuutuksista ja perusoikeuksista – osoittaa, että olemme siirtymässä uuteen aikakauteen: tekoälyoikeuden aikaan.
Tässä artikkelisarjan yhteenvetona pohdimme, mihin suuntaan tekoälyn sääntely on menossa, ja mitä se tarkoittaa oikeudenalojen tulevaisuudelle.
1. Vastuukysymykset ovat edelleen avoinna
Tekoälyn toiminta voi aiheuttaa vahinkoa – mutta kuka siitä vastaa? Vaikka AI Act säätelee tekoälyn turvallisuus- ja valvontavelvoitteita, se ei sisällä varsinaista vastuujärjestelmää.
Komission ehdotus tekoälyn siviilioikeudelliseksi vastuudirektiiviksi (AILD) vedettiin pois helmikuussa 2025, koska poliittista yksimielisyyttä ei saavutettu. Tällä hetkellä oikeudellinen vastuu jää tuotevastuun, yleisten vahingonkorvausperiaatteiden ja kansallisen lainsäädännön varaan.
Tulevaisuus?
EU voi palata asiaan uudella ehdotuksella tai antaa jäsenvaltioiden kehittää omia ratkaisujaan. Joka tapauksessa teknologianeutraalit vastuumallit eivät enää riitä, vaan tekoälyn erityisluonne on otettava huomioon.
2. Oikeushenkilöllisyys: ajatuskoe, ei lainsäädäntöä
Ajatus tekoälyn oikeushenkilöllisyydestä – esimerkiksi sähköisen persoonan luomisesta – on herättänyt keskustelua, mutta ei ole edennyt lainsäädäntöön. Se herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia: siirtyisikö vastuu liian helposti ihmisiltä koneelle?
Tulevaisuus?
Yhtiöoikeuden kaltaisia malleja voidaan käyttää inspiraationa, mutta todennäköisempää on, että tekoäly nähdään juridisesti välineenä, ei toimijana. Vastuu kohdistetaan kehittäjiin, käyttäjiin ja järjestelmien ylläpitäjiin – mutta edellyttäen uudenlaista normistoa.
3. Vakuutus voi täydentää vastuurakennetta
Tekoälyn aiheuttamat vahingot voivat olla vaikeita osoittaa perinteisin oikeudellisin keinoin. Siksi yksi lupaava suunta on pakollinen vastuuvakuutus korkean riskin tekoälyjärjestelmille.
Tällöin vahingonkärsijä saa korvauksen, vaikka syyllinen ei olisi osoitettavissa selvästi – ja vakuutusyhtiö voi hinnoitella riskin, mikä kannustaa turvallisempaan kehitykseen.
Tulevaisuus?
AI Actin rinnalle voidaan rakentaa vakuutusvelvoitteita tietyille järjestelmille. Vakuutus ei korvaa sääntelyä, mutta voi toimia sen rahoitus- ja vastuuteknisenä selkärankana.
4. Julkinen valta ja tekoäly: oikeusturvan uusi rintama
Tekoälyä käytetään yhä enemmän julkisessa päätöksenteossa – esimerkiksi etuusratkaisuissa, verohallinnossa ja luparatkaisuissa. Tämä nostaa esiin perusoikeudelliset kysymykset:
- Voiko kansalainen ymmärtää ja kyseenalaistaa tekoälyn tekemän päätöksen?
- Säilyykö edelleen reaalinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja hakea muutosta?
- Miten ehkäistään algoritmista syrjintää ja turvataan yhdenvertaisuus?
Tulevaisuus?
Julkishallinnon tekoälyjärjestelmille voidaan edellyttää algoritmista vaikutustenarviointia, läpinäkyvyyttä ja ihmisen loppuvaltaa (human in command). Tekoäly ei saa olla suojakilpi viranomaisen vastuulta – vaan hallinnon on kyettävä perustelemaan myös algoritmin suositukset.
5. Kohti oikeudenalan muotoutumista
Tällä hetkellä tekoälyoikeus on monialainen sääntelykenttä, joka yhdistelee tietosuojaa, IP-oikeutta, sopimus- ja vahingonkorvausoikeutta, hallinto-oikeutta ja perusoikeusjuridiikkaa. Samankaltainen kehitys nähtiin ympäristöoikeuden kohdalla: monista oikeudenaloista kehittyi lopulta uusi, itsenäinen kokonaisuus.
Tulevaisuus?
Tekoälyoikeudesta on hyvää vauhtia kehittymässä oma oikeudellinen erikoisalue, jonka asiantuntijoilta edellytetään sekä oikeudellista että teknistä ymmärrystä. Tämä edellyttää:
- koulutusohjelmien kehittämistä
- tutkimuksen vahvistamista
- erikoistuneita asiantuntijayhteisöjä ja instituutioita
Yhteenveto: mitä juristien tulisi ymmärtää tekoälystä nyt?
- Tekoäly ei ole pelkkä teknologia – se muuttaa vallankäytön, vastuun ja oikeuden käsitteitä.
- Juridinen sääntely ei voi perustua menneisyyteen – sen on muovattava pelisäännöt tulevaisuutta varten.
- Tekoälyoikeuden kehitys vaatii moniulotteista osaamista – juristin tulee ymmärtää myös koneen logiikkaa, ei vain lainsäädäntöä.
Katse vuoteen 2030
Vuonna 2030 tekoälyä käytetään lähes kaikilla yhteiskunnan alueilla – liikenteessä, terveydenhuollossa, hallinnossa, koulutuksessa ja oikeuslaitoksessa. Juridiikan on oltava valmis vastaamaan tähän murrokseen.
Tekoälyoikeus ei ole hype – se on oikeuden ja teknologian väistämätön kohtauspiste. Ne, jotka ottavat sen vakavasti nyt, ovat niitä, jotka muovaavat sääntelyn suunnan tulevaisuudessa.