Aiheeseen liittyviä tekstejä.
Mitä pelisääntöjä liittyy kiinteistön tai esineen yhteisomistukseen ja kuinka toimia ongelmatilanteissa? Lue lisää blogistamme.
Mikä on salassapitosopimus? Kansainvälisesti salassapitosopimus tunnetaan nimellä non-disclosure agreement, mistä johtuu Suomessakin käytetty käsite NDA-sopimus. Salassapitosopimuksen tarkoitus on suojata luottamuksellisen tiedon säilymistä salaisena ja estää sen leviämistä ulkopuolisille. Salassapitosopimuksella voidaan suojata liikesalaisuuksia ennakollisesti ja määritellä liikesalaisuuksien ala käsillä olevassa tapauksessa. Halutessaan osapuolet voivat sopia sopimussakosta, joka tulee toisen osapuolen maksettavaksi, Lue lisää…
Tässä artikkelissa käsitelemme esisopimusta eli mikä esisopimus on, millaisessa muodossa se on tehtävä, kuinka se velvoittaa osapuolia ja mitä mahdollisia seuraamuksia esisopimuksen rikkomisesta voi aiheutua. Tässä tarkastelemme esisopimusta etenkin kiinteistönkaupan esisopimuksen kannalta. Esisopimus on sopimus, jossa osapuolet sitoutuvat myöhemmin varsinaisen pääsopimuksen tekemiseen. Esisopimus tehdään usein tilanteessa, jossa kaikki lopullisen sopimuksen Lue lisää…
Sopimus ei aina saa aikaan siinä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Tällainen tilanne saattaa synty monesta eri syystä. Sopimus voi olla kokonaisuudessaan pätemätön. Sopimuksen yksittäisiä ehtoja voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta. Pätemättömyyden merkitys Vaikka pätemätön sopimus ei saa aikaan siinä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, niin se ei välttämättä tarkoita kuitenkaan sitä, ettei siihen liittyisi Lue lisää…
Tässä artikkelissa käsittelemme asuinhuoneiston vuokraoikeuden siirtoa eli onko vuokralaisella oikeus siirtää vuokraoikeuttaan toiselle. Vuokraoikeuden siirto tarkoittaa tilannetta, jossa asunnon vuokralainen siirtää toiselle henkilölle vuokraoikeuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet kuten vuokra-asunnon hallintaoikeuden ja vuokranmaksuvelvollisuutensa vuokranantajaa kohtaan. Uusi vuokralainen tulee sopimukseen kyseisen sopimuksen siirtäneen vuokralaisen tilalle ja vuokrasopimus jatkuu siten uuden vuokralaisen kanssa samoin ehdoin kuin Lue lisää…
Oikeustoimikelpoinen henkilö voi itse tehdä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevat oikeustoimet. Yleisimmin oikeustoimet kuten esimerkiksi sopimukset syntyvät juuri tällä tavalla. Pätevä oikeustoimi voi kuitenkin syntyä myös siten, että toinen henkilö edustaa ja tekee toisen puolesta oikeustoimia. Tällaista henkilöä kutsutaan edustajaksi. Edustus Usein edustamiselle tunnusomaista on edustajan tietyn asteinen edustajan omaan harkintaan Lue lisää…
Saksasta auton ostamista suunnittelevan on syytä olla tarkkana. Lue seuraava artikkeli välttääksesi yleisimmät sudenkuopat. Käytettyjen autojen tuonti ulkomailta on kovimman buumin laannuttuakin edelleen suosittua. Yleisimmät tuontimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Viro. Useimmiten Suomeen tuodaan autoja Saksasta, jossa ei ole pulaa tarjonnasta. Kauppiaita on Saksassa kymmeniä tuhansia, joten joukkoon mahtuu monenlaista Lue lisää…
Tässä artikkelissa käsitellemme sitä, missä tilanteissa liikehuoneiston vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, miten purkamisilmoitus tulee tehdä vuokranantajalle ja missä tilanteissa vuokralaisella voi olla oikeus saada vahingonkorvausta vuokranantajalta vuokrasopimuksen purkamisesta johtuen. 1. Vuokrasopimuksen purkamisperusteista Liikehuoneiston vuokrausta koskevan lain 8 luvun 50 §:n 1 momentin mukaan vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus: 1) Lue lisää…
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on jokaisen perusoikeus ja se sisältyy myös kansainvälisiin ihmisoikeuksiin. Tässä artikkelissa selvitetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisimpiä periaatteista. Lainsäädön yksityiskohtiin ei tässä kirjoituksessa syvennytä. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksista säädetään Suomen perustuslain 2 luvun 21§:ssä, joka kuuluu seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain Lue lisää…
Osakeyhtiön perustamisen yhteydessä osakkeista maksettava merkintähinta voidaan rahan sijasta maksaa kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus). Omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Osakeyhtiölaissa on tarkat säännökset apportista ja niillä säännöksillä on pyritty varmistamaan se, että apporttiomaisuuden arvo vastaa sitä rahamäärää, minkä määräisenä se merkitään yhtiön kirjanpitoon. Lue lisää…