Sopimuksen pätemättömyys | Laaka - Joustava asianajotoimisto
Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Sopimuksen pätemättömyys

Kirjoittaja /

Sopimus ei aina saa aikaan siinä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Tällainen tilanne saattaa synty monesta eri syystä. Sopimus voi olla kokonaisuudessaan pätemätön. Sopimuksen yksittäisiä ehtoja voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta.

Pätemättömyyden merkitys

Vaikka pätemätön sopimus ei saa aikaan siinä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, niin se ei välttämättä tarkoita kuitenkaan sitä, ettei siihen liittyisi minkäänlaisia oikeusvaikutuksia. Pätemättömyys ei tarkoita sopimuksen mitättömyyttä/merkityksettömyyttä. Pätemättömästäkin sopimuksesta saattaa seurata velvollisuus korvata toiselle osapuolelle aiheutuneita vahinko. Esimerkiksi sopimuksen valmistelusta ja neuvottelusta aiheutuneita kuluja.

Määrämuotoiset oikeustoimet

Lainsäädännössä joitain sopimustyyppejä on edellytetty tehtäväksi määrättyjä muotomääräyksiä noudattaen. Pakollisten muotomääräysten sivuuttaminen aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden. Sopimus ei saa siinä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, vaikka osapuolet olisivat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä ja ehdoista. Tällöin tilanteen korjaaminen on usein miten yksinkertaista. Osapuolet tekevät sopimuksen uudelleen muotomääräykset täyttävällä tavalla.

Tahdonmuodostuksen puutteet

Sopimukset ja oikeustoimet on tehtävä vapaasta tahdosta sekä terveellä ja täydellä ymmärryksellä. Sopimus, joka on syntynyt ilman edellä mainittuja lähtökohtia ei ansaitse oikeussuojaan. Mikäli sopimus ei ole syntynyt tällä tavalla, niin sopimus saattaa olla tahdonmuodostuksen puutteellisuuden vuoksi pätemätön. Sopimustahtoon liittyvät puutteet voivat olla monen tasoisia. Puutteet voivat olla henkilöön liittyvä tai ulkoisia tekijöitä.

Oikeustoimikelpoisuus

Henkilö ei voi tehdä sopimuksia, joihin hänen kelpoisuutensa ei riitä. Alaikäisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta on suoraan lain perusteella rajoitettu monilta osin. Myös aikuisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta on voitu rajoittaa. Mikäli henkilö on tehnyt sopimuksen, jonka tekemiseen hänellä ei ole ollut kelpoisuutta, niin se aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden. Pätemättömyys on ankaraa. Vaikka toinen sopimusosapuoli ei olisi tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietääkään puuttuvasta kelpoisuudesta, niin hän ei voi vedota sopimukseen. Oikeustoimikelpoisuutta vailla oleva ei voi myöskään itse hyväksyä sopimusta häntä sitovaksi. Sopimus tulee voimaan vain, jos vajaavaltaisen edunvalvoja hyväksyy sopimuksen. Vajaavaltainen voi itse myöhemmin täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyä sopimuksen.

Vapaan tahdon puuttuminen

Luonnollista on, että sopimuksia joihin toinen osapuoli ei ole halunnut sitoutua ei voida pitää pätevinä.

Sopimus, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta. Näin käytännössä rikokseen verrattavalla tavalla syntyneeseen sopimukseen ei voi vedota sellainenkaan sopimusosapuoli, joka ei ole pakkoa käyttänyt, eikä ole pakottamisesta millään voinut tietääkään. Kysymys on niin vakavasta tahdon muodostuksen loukkauksesta, ettei näin syntynyt sopimus tarvitse oikeussuojaa missään suhteessa. Jos sopimukseen pakottamista on käyttänyt toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja jos tämä oli vilpittömässä mielessä, tulee pakon alaiseksi joutuneen kuitenkin ilmoittaa sopimuskumppanille pakottamisesta heti tilanteen rauhoituttua ja viipymättä. Mikäli näinkin vakavassa tilanteessa ei pakottamisesta ilmoita toiselle pakottamisesta tietämättömälle osapuolelle on olemassa vaara, että oikeustoimi tulee kaikesta huolimatta päteväksi.

Mikäli sopimus on syntynyt edellä mainittua lievemmällä pakottamisella, niin sopimukseen ei tällöinkään voi vedota pakkoa käyttänyt sopimusosapuoli. Sopimus on kuitenkin lähtökohtaisesti pätevä suhteessa sellaiseen osapuoleen, joka ei ole tiennyt, eikä olisikaan pitänyt tietää pakon käyttämisestä. Sopimuskumppanin vilpitöntä mieltä suojataan. Joka väittää, ettei ole ollut tietoinen painostamisesta tai muusta seikasta tulee esittää tietämättömyydestään selvitys. Mikäli sopimus jää voimaan, niin sopimukseen pakotettu voi vaatia korvauksia pakkoa käyttäneeltä henkilöltä.

Lievän pakon käyttämistä läheisesti muistuttaa myös petollinen viettely. Jos sopimus on saatu aikaan petollisella viettelyllä se ei sido vieteltyä, jos viettelyyn on syypää sopimuskumppani tai sopimuskumppani tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää sopimuksen syntymiseen vaikuttavasta viettelystä. Sopimuskumppanin vilpitöntä mieltä suojataan. Petollisesta viettelystä on usein kysymys silloin, kun sopimuksesta ilmoitetaan seuraavan hyötyjä, jotka eivät ilmene varsinaisesta sopimuksesta.

Hyvän tavan vastainen sopimus

Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.  Sama on tilanne, jos edellä mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää. Näissä tapauksissa on kysymys siitä, että päällisin puolin pätevän ja aidon oloinen sopimus on toisen osapuolen heikkouksista johtuen muodostunut toiselle osapuolelle objektiivisesti arvioiden hyvin epäedulliseksi. Sellainen sopimuskumppani, joka ei ole tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietääkään voi vedota sopimukseen.

Sopimusta, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, ei ole voimassa, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen. Tämä pätemättömyysperuste voi olla käsillä silloin kun ei ole yksittäistä selvää pätemättömyysperustetta, mutta kokonaisuus osoittaa, ettei kysymys ole hyväksyttävästä sopimuksesta. Sopimuskumppani, joka ei ole tiennyt puutteellisista olosuhteista voi vedota sopimukseen.

Erehtyminen sopimuksen sisällöstä

Pätemättömyys saattaa syntyä myös siitä, että sopimuksen sisältö poikkeaa siitä, mikä on ollut osapuolen tahto. Osapuoli on voinut erehtyä oikeustoiminen merkityksestä tai hän on voinut ilmasta tahtonsa epäselvästi. Tästä johtuen sopimus on saanut toisen sisällön kuin on tarkoitettu. Tällä tavalla virheellinen tahdonilmaisu ei sido sen antajaa, jos toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Sopimuskumppanin vilpitöntä mieltä suojataan.

Kohtuullistaminen

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta ei ole toivottavaa, että kaikki edellä mainitut puutteet johtaisivat sopimuksen ja oikeustoimen pätemättömyyteen kokonaisuudessa. Jos sopimuksen tai oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, niin ehtoa voidaan sovitella tai jättää ehto huomioon ottamatta. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?

Ota yhteyttä!