Toisen edustaminen | Laaka - Joustava asianajotoimisto
Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Toisen edustaminen

Kirjoittaja /

Oikeustoimikelpoinen henkilö voi itse tehdä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevat oikeustoimet. Yleisimmin oikeustoimet kuten esimerkiksi sopimukset syntyvät juuri tällä tavalla. Pätevä oikeustoimi voi kuitenkin syntyä myös siten, että toinen henkilö edustaa ja tekee toisen puolesta oikeustoimia. Tällaista henkilöä kutsutaan edustajaksi.

Edustus

Usein edustamiselle tunnusomaista on edustajan tietyn asteinen edustajan omaan harkintaan perustuva toiminta toisen puolesta. Edustajan toimiessa toisen henkilön puolesta edustajan tekemien sopimusten tai muiden tahdonilmaisujen oikeusvaikutukset kohdistuvat välittömästi siihen henkilöön, jonka puolesta edustaja on toiminut. Edustajasta ei tule sopimuksen tai oikeustoimen osapuoli.

Oikeus edustaa toista voi perustua lain säännökseen tai henkilön antamaan tahdonilmaukseen. Edustaminen on joko lakisääteistä tai tahdon valtaista.

Lakisääteinen edustaminen

Tyypillinen lakisääteisen edustuksen muoto on vanhalla ilmauksella holhous. Alaikäinen lapsi ei voi edustaa itseään merkittävissä oikeustoimissa. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa eli lapsen vanhemmat. Poikkeustapauksissa tuomioistuin voi vapauttaa lapsen huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.

Mikäli täysi-ikäinen henkilö ei voi sairaudesta, henkisen toiminnan häiriintymisestä, heikentyneestä terveydentilasta tai muusta syystä johtuen edustaa itseään, niin tuomioistuin voi määrätä hänelle edunvalvojan. Edunvalvojien toiminta ja toiminnan rajat perustuvat holhoustoimilain säännöksiin.

Erilaisista valtuuttamistavoista

Valtuutus voidaan antaa monella eri tavalla. Useimmin valtuutus perustuu valtuuttajan valtuutetulle antamaan valtakirjaan. Oikeustoimia tehdessään valtuuttaja esittää valtakirjan osoituksena siitä, että on oikeutettu toiminaan toisen henkilön puolesta. Eräissä tapauksissa lainsäädäntö myös edellyttää kirjallista valtuutusta. Esimerkiksi kiinteistön luovuttaminen tai panttaaminen edellyttää kirjallista valtakirjaa.

Valtuuttaminen voi tapahtua myös siten, että valtuuttaja ilmoittaa valtuutuksesta suoraan sille henkilölle, jonka kanssa valtuutettu ryhtyy oikeustoimia tekemään. Tällöin valtuuttaminen perustuu erityiseen tiedoksi antamiseen.

Valtuuttaminen ei edellytä välttämättä kirjallista valtakirjaa tai ilmoitukseen perustuvaa valtuutusta. Valtuuttaminen saattaa syntyä myös ulkoisesti havaittavien olosuhteiden perusteilla. Tällöin puhutaan asemavaltuutuksesta. Henkilö voi olla toisen palveluksessa tai organisaatiossa sellaisessa asemassa, johon lain tai yleisen tavan mukaan kuuluu kelpoisuus edustaa toista. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi yritysten toimitusjohtajat tai muut johtavassa asemassa olevat henkilöt. Mutta myös esimerkiksi kauppaliikkeen myyjällä on ulkoisesti havaittavan aseman perusteella oikeus toimia kaupan edustajana myyntitilanteessa.

Prokuralain mukaan kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa määrätyn henkilön prokuristikseen. Prokura on yleisvaltuutus. Prokuristi ei kuitenkaan saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin. Henkilöt, jotka ovat oikeutettu edustamaan yhtiöitä ja muita oikeushenkilöitä ilmenevät kaupparekisteriotteesta.

Valtuutetun toimivalta

Varallisuusoikeudellista oikeustoimista annetun lain 2 luvussa säädetään valtuutuksen tekemisestä sen peruuttamisesta ja lakkaamisesta. Samassa luvussa säädetään valtuutetun toimivallan sisällöstä.

Jos valtuutettu tehdessään oikeustoimen on toiminut vastoin valtuuttajan antamia ohjeita eli ylittänyt toimivaltansa, niin oikeustoimi ei sido valtuuttajaa. Näin on, mikäli kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietään, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. Mikäli toinen osapuoli oli vilpittömällä mielellä, niin oikeustoimi sitoo valtuuttajaa sitäkin huolimatta, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. Mikäli valtuutus perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon, ei oikeustoimi, jonka valtuutettu on tehnyt toimivaltansa ylittäen, sidon valtuuttajaa, vaikka kolmas henkilö oli vilpittömässä mielessä.

Jos valtuutettu ei voi näyttää, että hän on toiminut valtuutuksen mukaan tai, että valtuuttaja on hyväksynyt oikeustoimen tai se muutoin sitoo valtuuttajaa. Tällöin valtuutettu on velvollinen korvaamaan kolmannelle osapuolelle vahingon, joka aiheutuu siitä, että oikeustoimi ei sido valtuuttajaa. Esimerkiksi sopimus jää syntymättä.

Valtuutuksen peruuttaminen

Valtuutus voidaan milloin hyvänsä lakkauttaa peruuttamalla valtuutus. Peruuttamisen on tapahduttava samaa tai yhtä tehokasta menettelyä käyttäen kuin millä valtuutus on perustettu. Valtuutetulta otetaan valtakirja pois. Ilmoitetaan kolmannelle henkilölle, että annettu valtuutus ei ole enää voimassa.  Asemavaltuutus perutaan poistamalla henkilö siitä asemasta, johon hänen kelpoisuutensa perustuu.

Eräiden tapahtumien vaikutus valtuutukseen

Valtuutetun kuolemasta seuraa luonnollisesti se, että valtuutus lakkaa. Sen sijaan valtuuttajan kuolemasta ei suorana seurauksena ole valtuutuksen lakkaaminen. Valtuutus pysyy pääsääntöisesti voimassa ja valtuuttajan tekemät oikeustoimet sitovat kuolinpesää. Erityisistä asianhaaroista saattaa kuitenkin aiheutua, että valtuutus lakkaa valtuuttajan kuollessa.

Valtuuttajan vajaavaltaiseksi julistaminen ei lakkauta valtuutusta. Tällöin valtuuttajan toimivalta rajoittuu kuitenkin niihin oikeustoimiin, mitä vajaavaltainen valtuuttaja voisi itse tehdä. Mikäli valtuuttajan omaisuus luovutetaan konkurssiin, ei valtuutetun tekemät oikeustoimet sido konkurssipesää.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?

Ota yhteyttä!