Meidän jokapäiväinen toimintamme perustuu aikaisemmin tehtyihin sopimuksiin ja teemme käytännössä joka päivä uusia sopimuksia. Se kuinka laajasti sopimukset määrittävät ihmisten arkea, ymmärretään usein varsin suppeana. Mehän sovimme tästä. Emme sopineet. Emme ole tehneet tästä mitään paperia. Edellä mainitut vastaukset ilmentävät yleistä väärin käsitystä sopimuksien olemassaolosta. Tässä artikkelissa selvitetään sopimustyyppejä ja sopimuksen syntymekanismia.
Sopimustyypit
Paperi eli kirjallisesti tehty sopimus on pätevän sopimuksen edellytys, ainoastaan mikäli lainsäädännössä on näin edellytetty. Tähän lyhyeen artikkeliin en kokoa niitä sopimuksia, joiden edellytyksenä on kirjallinen muoto. Esimerkkinä voidaan todeta, että jokapäiväiseen toimintaamme niinkin merkittävästi vaikuttava sopimus, kuin työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Siis pätevää työsopimustakaan ei edellytetä tehtävän kirjallisesti.
Mikäli sopimusta ei ole lainsäädännössä määrätty tehtävän kirjallisesti, niin osapuolet voivat sopia yhteistyöstä suullisesti. Käytännössä taloudellisesti ja osapuolien kannalta muutoinkin merkityksellisiä sopimuksia voidaan tehdä suullisesti. Kirjallinen sopiminen on kuitenkin sopimusosapuolten yhteinen etu. Sopimuksen sisällöstä saattaa myöhemmin syntyä osapuolten välillä epäselvyyttä ja suoranaisia riitatilanteita. Kun sopimus laaditaan kirjallisesti, on ainakin lähtökohtaisesti riidatonta mitä on sovittu. Tällöin riitatilanteissa joudutaan korkeintaan sopimusehtojen tulkintaan.
Sopimus voi syntyä myös siten, että osapuolet eivät sovi edes suullisesti sopimuksesta ja sen sisällöstä. Näin syntynyttä sopimusta ei usein edes mielletä sopimukseksi. Määrällisesti valta osa sopimuksista syntyy kuitenkin niin, ettei niistä sovita edes suullisesti. Sopimus syntyy, kun osapuolet toimivat omalta osaltaan sopimuksen syntymisen edellyttämällä tavalla. Asiakas saapuu S-markettiin, kiertelee hyllyjen välissä ja valitsee ostokoriin mieleisensä tuotteet. Tämän jälkeen asiakas menee kassalle ja näinä nykyisinä aikoina pleksin takana on myyjä, joka ei välttämättä sano sanakaan tai parhaimmillaan tervehtii kohteliaasti. Asiakas maksaa myyjän esittämän summan, kerää valitsemansa tuotteet kauppakassiin ja poistuu kaupasta. Asiakkaan ja S-marketin välille on syntynyt sopimus kauppakassiin sisältyvien tuotteiden hankinnasta.
Sopimuksen tekeminen
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista säätelee useimpien sopimuksien syntymekanismia. Laki ei koske määrämuotoisia sopimuksia eikä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan toimituksen suorittamista toiselle sopimusosapuolelle. Sopimuksen syntymisen ensimmäisenä vaiheena on, että joku osapuoli esittää toiselle tarjouksen yhteistyöstä eli sopimuksesta. Yksinkertaisimmillaan sopimus syntyy, kun tarjouksen vastaan ottaja ilmoittaa tarjouksen tekijälle hyväksyvänsä tarjouksen. Ainakin merkittävissä sopimuksissa prosessi on kuitenkin huomattavasti monivivahteisempi. Osapuolet käyvät useampia neuvottelukierroksia sopimuksen ehdoista ja sisällöstä.
Tarjous
Tarjous voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Tarjouksen tekijä voi asettaa määräajan vastaukselle, jolloin hänen katsotaan määränneen, että vastauksen tulee siinä ajassa saapua hänelle. Suullisesti tehtyyn tarjoukseen on vastaus lähtökohtaisesti annettava heti. Mikäli kirjalliseen tai suulliseen tarjoukseen ei vastata asetetun määräajan puitteissa katsotaan tarjous hylätyksi. Mikäli tarjouksen vastaanottaja ilmoittaa, ettei hyväksy tarjousta, niin tarjous on rauennut, vaikka vastauksen määräaikaa olisi vielä jäljellä. Tällöin tarjous ei enää sidon tarjouksen tekijää. Mikäli tarjoukseen ei vaadita vastausta, on tarjouksen saaja velvollinen kysyttäessä ilmoittamaan, hyväksyykö tarjouksen. Jos tarjouksen saaja ei ilmoita hyväksyvänsä tarjousta, katsotaan tarjous rauenneeksi.
Tarjous sitoo tarjouksen tekijää vastauksen antamisen määräpäivään saakka, ellei tarjousta ole ennen tätä hylätty. Mikäli tarjouksen tekijä haluaa peruttaa tarjouksen, niin peruuttamisen tulee tapahtua ennen kuin tarjouksen vastaanottaja on ehtinyt tutustua tarjoukseen.
Huutokaupassa tehty tarjous sitoo tarjouksen tekijää siihen saakka, kunnes huutokauppa on esineen osalta päättynyt tai on tehty koreampi tarjous.
Vastaus
Jos tarjouksen vastaanottaja ilmoittaa hyväksyvänsä tarjouksen, mutta vastaus on annettu liian myöhään, katsotaan vastaus uudeksi vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole tämä, jos vastauksen antaja on olettanut vastauksen tulleen oikeassa ajassa perille ja vastauksen saajankin on täytynyt käsittää tilanne samalla tavalla. Tällaisessa tapauksessa on vastauksen saajan, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava hylkäämisestä.
Jos vastauksessa tarjous ilmoitetaan hyväksytyksi, mutta vastauksessa on lisäys, rajoitus tai ehto, jonka johdosta se ei vastaa tarjousta, niin tämä katsotaan kieltäväksi vastaukseksi. Tällainen vastaus katsotaan vastauksen antajan uudeksi tarjoukseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole tämä, jos vastauksen antaja on pitänyt vastaustaan tarjousta vastaavana ja tarjouksen tekijänkin on täytynyt tämä käsittää. Tällaisessa tapauksessa on vastauksen saajan, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava hylkäämisestä.
Mikäli vastauksen antaja haluaa peruuttaa vastauksensa, on peruuttamisen tapahduttava ennen kuin tarjouksen tekijä on ennättänyt tutustua vastaukseen.
Lopuksi
Varallisuusoikeudellista oikeustoimista annetun lain säännöksien tarkoituksena on selvittää sitä millä tavalla ja millaiseen sopimukseen osapuolet ovat olleet valmiita sitoutumaan, jos sopimuksen syntymisestä ja sen sisällöstä syntyy myöhemmin epäselvyyttä. Tähän perustuen määrämuotoisiksi, kuten kirjallisiksi, säädetyt sopimukset on rajattu pois soveltamisalasta. Tällöin sopimuksen kannalta välttämätön määrämuodon täyttävä sopimus on riittävä asiakirja arvioitaessa osapuolien oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos sopimuksen syntyminen edellyttää toisen osapuolen välttämätöntä suoritusta, niin tällöinkään ei ole kysymys aidosta sopimisen tilanteesta, jota oikeustoimilaki koskee.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Älysopimukset: perinteinen sopimusoikeus murroksessa(ko)?
- Sopimusten hallintaa ja hallintaa sopimuksilla
- Perättäisten määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen
- Normaalisitova ja yleissitova työehtosopimus