Mikä on salassapitosopimus?
Kansainvälisesti salassapitosopimus tunnetaan nimellä non-disclosure agreement, mistä johtuu Suomessakin käytetty käsite NDA-sopimus. Salassapitosopimuksen tarkoitus on suojata luottamuksellisen tiedon säilymistä salaisena ja estää sen leviämistä ulkopuolisille. Salassapitosopimuksella voidaan suojata liikesalaisuuksia ennakollisesti ja määritellä liikesalaisuuksien ala käsillä olevassa tapauksessa. Halutessaan osapuolet voivat sopia sopimussakosta, joka tulee toisen osapuolen maksettavaksi, mikäli hän rikkoo salassapitosopimuksen määräyksiä.
Milloin salassapitosopimus kannattaa laatia?
Salassapitosopimus on usein tarpeen liikeyritysten välisissä kansallisissa tai kansainvälisissä yhteistöissä. Lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä voidaan laatia salassapitosopimus tai vaihtoehtoisesti kirjata työsopimukseen salassapitoehto. Laki antaa tietyssä määrin suojaa luottamuksellisille tiedoille, mutta salassapitosopimuksella voidaan laajentaa lain mukaista salassapitovelvoitetta. Lisäksi huomionarvoista on se, että liikesalaisuuslaissa asetetaan nimenomainen kielto oikeudettomasti käyttää tai ilmaista liikesalaisuutta, mikäli osapuolta sitoo liikesalaisuuden käyttämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus tai velvoite. Näin ollen salassapitosopimus voi laajentaa myös lain tarjoamaa suojaa.
Molemminpuolinen vai yksipuolinen salassapitosopimus?
Salassapitosopimus voidaan laatia molemminpuolisena tai yksipuolisena. Molemminpuolinen salassapitosopimus on tarpeen silloin, kun kumpikin osapuoli luovuttaa luottamuksellista tietoa toisilleen. Tällöin salassapitovelvollisuus koskee molempia osapuolia. Mikäli vain toinen osapuolista luovuttaa toiselle salassa pidettävää tietoa, voidaan salassapitosopimus laatia yksipuolisena. Tällöin ainoastaan tietoa vastaanottava osapuoli tulee sidotuksi salassapitovelvoitteisiin.
Miten salassapitosopimus laaditaan?
Salassapitosopimuksen muodolle tai sisällölle ei ole asetettu lainsäädännössä erityisiä vaatimuksia, eli se voidaan sopimusvapauden periaatteen mukaisesti laatia suhteellisen vapaamuotoisesti. Salassapitosopimus olisi kuitenkin hyvä tehdä kirjallisesti sopimuksen sisällön selkeyttämiseksi ja todistelun helpottamiseksi. Salassapitosopimuksessa tarvittava tieto riippuu osapuolten tarpeista, mutta yleensä sopimukseen olisi hyvä ottaa perustietojen lisäksi säännökset ainakin luottamuksellisen tiedon määritelmästä, salassapitovelvoitteista, salassapitovelvollisuuden kestosta, sekä sopimuksen rikkomisesta aiheutuvista seurauksista. Vaikka sopimusvapaus onkin vahva lähtökohta, rajoittaa sitä tietyiltä osin pakottava lainsäädäntö muun muassa heikomman suojaan ja sopimuksen kohtuullisuuteen liittyen.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Esisopimus – sen tekemisestä ja velvoittavuudesta
- Älysopimukset: perinteinen sopimusoikeus murroksessa(ko)?
- Sopimus
- Sopimuksen pätemättömyys
- Sopimusten hallintaa ja hallintaa sopimuksilla