Avoliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta. Sen mukaisesti kumpikin puoliso omistaa itse sen omaisuuden, joka hänellä oli joko ennen avoliittoa tai jonka hän on saanut tai hankkinut avoliiton aikana. Toisin kuin avioliitossa, avopuolisoiden erotessa ei toimiteta ositusta, eikä varakkaampi puoliso ole velvollinen maksamaan toiselle tasinkoa. Avopuolisolla voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla oikeus hyvitykseen toiselta puolisolta.
Vuonna 2011 astui voimaan erityislaki avopuolisoiden yhteiselämän purkamisesta. Sitä sovelletaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen avoliiton päättyessä tilanteessa, jossa avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Kääntäen, kyseistä lakia ei sovelleta alle viisi vuotta kestäneisiin avoliittoihin, joissa puolisoilla ei ole eikä ole ollut yhteistä lasta tai yhteisessä huollossa olevaa lasta.
Avoliiton päättyessä avopuoliso tai avopuolison perillinen voi vaatia toimittamaan omaisuuden erottelun. Kumpikin puolisoista saa tällöin pitää sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Omaisuuden erottelu tapahtuu kuitenkin ns. yhteisomistusolettamaa noudattaen – jos avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista ei muutoin käy selville, eikä voida näyttää kumman puolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.
Käytännössä yhteiseen kotiin hankittu ja yhteisesti rahoitettukin omaisuus voi toisinaan olla vain toisen puolison nimissä. Omaisuuden erottelu yksin nimellisten omistussuhteiden perusteella voisikin tällöin johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen etenkin tilanteissa, joissa toinen puolisoista on omalla panoksellaan mahdollistanut toisen puolison omaisuuden kartuttamisen. Huonompaan asemaan jäävällä puolisolla voi tällöin laissa säädetyin kriteerein olla oikeus hyvitykseen omaisuuden erottelun yhteydessä.
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan puolison työskentely talouden tai toisen puolison omaisuuden eteen, varojen käyttö yhteiseen talouteen tai toisen puolison omaisuuteen taikka muu näihin verrattava toiminta. Oikeutta hyvitykseen ei kuitenkaan ole, jos toiselle avopuolisolle koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen. Oikeutta hyvitykseen ei siis synny pelkästään sillä perusteella, että toinen puoliso saa omaisuuden erottelussa enemmän omaisuutta kuin toinen, vaan käsillä täytyy olla jokseenkin selkeä epäoikeudenmukaisuus.
Varsinainen hyvitys on lähtökohtaisesti suoritettava aina rahallisesti, mutta osapuolet voivat sopia myös hyvityksen maksamisesta osaksi tai kokonaan omaisuuden erottelun piiriin kuuluvalla omaisuudella.
Avopuolisot voivat aina sopia hyvityksen maksamisesta keskenään. Mikäli tuomioistuin on määrännyt pesänjakajan omaisuuden erottelua varten, voi hyvitystä vaatia myös pesänjakajan kautta. Mikäli pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, voi hyvitystä vaatia käräjäoikeuden kautta kanteella.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että oikeuden hyvitykseen voi menettää, jos sitä ei vaadita ajoissa. Oikeus hyvitykseen nimittäin raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Myös pesänjakajan omaisuuden erottelua ja mahdollista hyvitystä koskevasta ratkaisusta on valitettava määräajassa, jos esimerkiksi hyvityspäätös ei tyydytä asian osapuolta.
On lisäksi hyvä tiedostaa, että toimitettu omaisuuden erottelu tai suoritettu hyvitys voidaan avopuolison ylivelkaisuustilanteessa peräyttää konkurssipesään, mikäli avopuoliso on omaisuuden erottelussa tai hyvityksenä luovuttanut avopuolisolleen tai tämä perillisille huomattavasti enemmän kuin olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Jotta avopuoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen avopuolison konkurssissa ja ulosotossa tulee erottelukirja tai hyvitystä koskeva sopimus tai muu asiakirja jättää rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirastolle kirjallisesti. Ilmoituksen voi tehdä avopuoliso tai avopuolison perilliset, ja siihen tulee liittää ilmoituksessa tarkoitettu asiakirja alkuperäisenä