Ilman erillistä tahdon ilmaisua perintö siirtyy sukupolvelta toiselle kuoleman johdosta tapahtuvana omistajanvaihdoksena. Perintökaaren 2 luvussa on määräykset ketkä sukulaiset ovat oikeutettuja perintöön. Perintökaaren 3 luvussa on määräykset puolison perintöoikeudesta ja lesken asemasta perinnönjaossa. Perintökaaren 5 luvussa on määräykset sen hyvin harvinaisen tilanteen varalle, ettei kuolleelta henkilöltä jäänyt lainkaan perillisiä tai hän ei ole tehnyt testamenttia. Näissä tilanteissa perintö menee lähtökohtaisesti valtiolle.
Testamentilla perittävä voi pätevästi määrätä omaisuutensa jakamisesta perintökaaren määräyksistä poiketen. Testamentilla perittävä voi määrätä koko omaisuudestaan kokonaisuutena, jolloin rintaperillisten vähimmäissuojana lakiosa tulee arvioitavaksi. Testamentilla perittävä voi määrätä nimeämiään omaisuuseriä yksitäisille perillisille ilman, että perillisten arvomääräiset perintöosuudet muuttuvat. Testamentilla voidaan tavanomaisessakin tilanteessa monella tapaa selkeyttää perinnönjakoa.
Kuka voi tehdä testamentin
Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa testamentilla määrätä omaisuudestaan. Kahdeksaatoista vuotta nuorempikin saa tehdä testamentin, jos hän ollut naimisissa. Lisäksi viisitoista vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
Testamentin tekeminen on korostetun henkilökohtainen oikeustoimi. Tästä syystä edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia, eikä vaikuttaa testamentin tekijän tahdon muodostukseen. Edunvalvojan suostumus tai hyväksyntä ei pätevöitä testamenttia, jos testamentin tekemistä on rajoittanut vajavaltaisuusvirhe.
Kenen hyväksi testamentin voi tehdä
Testamentinsaajan tulee olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Yleisimmin testamentti tehdään luonnollisen henkilön ja yleensä jonkun lähisukulaisen hyväksi. Luonnollisten henkilöiden lisäksi testamentin voi tehdä pätevällä tavalla esimerkiksi kunnan, valtion, säätiö tai osakeyhtiön hyväksi.
Pääsäännön mukaan testamentin voi tehdä testamentin tekijän kuolinhetkellä elossa olevan hyväksi tai ennen kuolemaa siitetyn ja sittemmin elävänä syntyvän hyväksi. Edellä mainitusta poiketen testamentilla voidaan kuitenkin määrätä, että sellaisen henkilön vastaisuudessa syntyvät lapset, joilla pääsäännön mukaan on oikeus saada testamentti, saavat täysin omistusoikeuksin omaisuuden viimeistään edeltäjä kuollessa tai sen oikeuden lakatessa, mikä muulla henkilöllä saattaa olla omaisuuteen. Laajennettu testamenttausvalta tarkoituksena on, että vanhemmat voivat määrätä omaisuutensa jaettavaksi tasan kaikkien lastenlastensa kesken, myös niiden, jotka eivät ole vielä syntyneet tai siitetty testamentin tekohetkellä tai edes testamentin tekijän kuollessa.
Testamentin tekeminen
Pääsäännön mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan yhtaikaa ollessa läsnä. Todistajina ei voi toimita viittätoista nuorempi. Todistajana ei voi myöskään toimia henkilö, joka on sieluntoiminnan häiriöstä johtuen kykenemätön todistamaan. Testamentin tekijän puoliso ja lähisukulaiset ovat esteellisiä toimimaan todistajina. Muotosääntö ei edellytä, että testamentin tekijä ja todistajat allekirjoittavat testamentin saman aikaisesti. Testamentin tekijä on voinut jo aiemmin allekirjoittaa testamentin. Tällöin hänen tulee todistajien läsnä ollessa tunnustaa testamentin allekirjoitus omakseen. Vaatimus todistajien yhtäaikaisesta läsnäolosta on ehdoton muotovaatimus. Todistajat eivät voi erikseen eri tilaisuudessa todistaa testamentin tekijän allekirjoitusta oikeaksi. Jos näin menetellään, testamentti on muotovirheen perusteella pätemätön.
Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja, jonka he todistavat on testamentti. Muotovaatimukseen ei kuulu se, että todistajat tietäisivät minkä sisältöinen testamentti on. Testamentin tekijän vallassa on ilmoittaako hän todistajille testamentin sisällön. Todistajien tehtävänä on varmistaa, että tekijä tekee testamentin vapaasti ja omasta tahdostaan sekä ymmärtää tekevänsä testamentin. Todistajien tehtävä on havainnoida testamenttaustahdon aitous. Todistajien tehtävänä ei ole kontrolloida testamentin sisältöä. Todistajien tulee allekirjoituksen lisäksi ilmoittaa ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen aika ja paikka. Todistajat voi tehdä merkinnän myös muista seikoista, joilla katsovan olevan merkitystä.
Hätätilatestamentti
Testamentin tiukan muotomääräyksen tarkoituksena on oikeusvarmuuden ja myöhemmän todistettavuuden lisääminen. Edellä mainitut tavoitteet voivat joissain poikkeustapauksissa johtaa epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. Joskus yksittäinen tapaus voi olla sellainen, ettei ehditä tai voida noudattaa tiukkaa muotomääräystä. Tällöin olisi epäoikeudenmukaista, ettei henkilön tahdonilmaisulle annettaisi myöhemmin mitään merkitystä.
Mikäli sairaudesta tai muusta pakottavasta syystä johtuen testamentin tekeminen on estynyt muotomääräysten mukaisesti, niin testamentti voidaan tehdä hätätilatestamenttina. Testamentin tekijä voi kahden todistajan läsnä ollessa suullisesti tehdä testamentin. Testamentin voi tehdä myös kirjallisesti ilman todistajia.
Jos syy sille miksi testamenttia ei ole voitu alun alkaen tehdä pääsäännön muotomääräysten mukaisesti poistuu, niin tästä hetkestä lukien testamentti on kolmen kuukauden kuluessa tehtävä pääsäännön muotomääräysten mukaisesti. Muussa tapauksessa hätätilatestamentti katsotaan rauenneeksi.
Testamentin sisältö
Omaisuutta koskevat testamentit voidaan jakaa yleistestamentteihin ja erityistestamentteihin. Yleistestamentissa määrätään koko omaisuudesta testamentinsaajan hyväksi. Erityistestamentissa nimetään omaisuuserä, joka menee testamentinsaajalle. Tällöin muu omaisuus jaetaan joko perintökaaren jakomääräysten mukaan tai menee yleistestamentin saajalle. Luonnollisesti koko omaisuus voidaan määrätä jaettavaksi erityistestamentilla. Tällöin testamentintekijä määrää jokaisesta omaisuusesineestä erikseen nimettyjen testamentinsaajien hyväksi.
Testamentin saajan oikeudellinen asema
Testamentin tekijä voi määrätä omaisuudestaan jonkun henkilön hyväksi täysin omistusoikeuksin. Tällöin ulkopuolisen oikeudet eivät millään tavalla rajoita omaisuuden saajan omaisuuden käyttöä. Testamentin saaja ei ole omaisuuden käytön osalta tilivelvollinen kenellekään. Omistusoikeustestamentinsaaja saa voi vapaasti luovuttaa omaisuutta sekä vastikkeellisin että vastikkeettomin oikeustoimin. Testamentinsaaja voi myös tehdä testamentin saamastaan omaisuudesta. Testamentin saajan oikeuden laajuus on samanlainen, olipa kysymys sitten kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
Testamentin tekijä voi määrätä omaisuudestaan myös siten, että määrää omaisuuden omistusoikeuksin jollekin henkilöllä ja tämän jälkeen edelleen toiselle henkilölle. Tällöin omaisuuden ensisaajan kohdalla kysymys on rajoitetusta omistusoikeustestamentista. Merkittävä ero täyteen omistusoikeustestamenttiin on se, että ensisaaja ei voi tehdä testamenttia saamastaan omaisuudesta. Muutoin hän voi käyttää ja hyödyntää omaisuutta omistajan lailla.
Testamentin tekijä voi antaa testamentinsaajalle myös omistusoikeutta suppeampia oikeuksia. Tällaisia testamentteja nimitetään käyttöoikeustestamenteiksi. Tällöin omistusoikeus menee muulle henkilölle ja tämän omistusoikeutta rasittaa käyttöoikeustestamentissa määrätty käyttöoikeus. Käyttöoikeustestamentti on käytännössä tarkoituksenmukainen silloin kun halutaan turvata ensisaajan asema esimerkiksi asuminen, mutta samalla varmistaa se, ettei ensisaaja hävitä omaisuutta toissijaisten saajien vahingoksi. Puolisoiden keskinäiset testamentit ovat hyvin usein käyttöoikeustestamentteja.
Lopuksi
Testamentti on perusperheenkin kohdalla hyvä keino vahvistaa eloon jäävän puolison asemaa perintökaaren mukaisista oikeuksista. Testamentilla voidaan myös selventää perinnönjako ja ehkäistä riitaisuuksia ilman, että kukaan perillisistä joutuisi perintökaaren tasajaon periaatteen mukaisia säännöksiä heikompaa asemaan. Seuraavissa artikkeleissa tullaan käsittelemään sitä, miten testamentinsaajan tulee toimia oikeutensa voimaan saattamiseksi. Seuraavissa artikkeleissa käsitellään sitä mitä oikeuksia rintaperilliselle jää testamentista huolimatta ja miten tulee toimia. Seuraavissa artikkeleissa käsitellään sitä millä perusteella testamentti voi olla tehoton ja miten tällöin täytyy toimia.