Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Yrityssaneerauksesta apua yhtiön maksuvaikeuksiin?

Kirjoittaja /

yrityssaneeraus

Onko yritykselläsi maksuvaikeuksia? Menevätkö maksut yli eräpäivien tai tuleeko perintäkirjeitä sekä maksuhäiriömerkintöjä? Oletko päättänyt pelastaa tilapäisesti ylivelkaantuneen yhtiösi jatkuvuuden hakemalla yrityssaneerausmenettelyn aloittamista? Tässä artikkelissa kerromme mahdollisuuksista, joiden avulla voidaan välttyä konkurssilta ja turvata yhtiön toiminnan jatkuminen.

Maksuvaikeuksien ilmetessä

Mikäli yhtiöllä alkaa ilmetä maksuvaikeuksia kannattaa heti olla yhteydessä velkojiin ja kertoa avoimesti tilanteesta. Useinmiten keskustelulla velkojien kanssa saadaan ainakin väliaikaisia ratkaisuja velkojen hoitamiseen.

Laki yrityksen saneerauksesta

Taloudellisissa vaikeuksissa oleva jatkamiskelpoinen yritystoiminta voidaan tervehdyttää ja yhtiön toimintaedellytykset sekä yritystoiminnan jatkuvuus turvata velkajärjestelyn keinoin eli yrityksen saneerauksella. Saneerausmenettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, velkoja ja varallisuutta koskevista toimenpiteistä. Saneerausohjelmassa voidaan muuttaa velan maksuaikatauluja. Saneerausohjelmassa voidaan määrätä, että maksut kohdistuvat ensin pääomaan lyhentämiseen ja vasta tämän jälkeen korkoihin. Menettelyllä voidaan myös alentaa luottokustannuksia. Myös vakuudettomien velkojen maksettavaksi tulevaa määrää voidaan alentaa eli ns ”antaa osa veloista anteeksi”.

Yrityssaneerauslaissa säädetään saneerausmenettelyn aloittamis-, este- ja keskeyttämisperusteista. Yrityssaneerauslaissa säädetään myös saneerausmenettelyn hakemisesta sekä saneerausmenettelyn kustannuksista.

Millainen yhtiötoiminta voi hakeutua saneerausmenettelyyn?

Saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös ammatin taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa.

Saneerausmenettelyyn voivat siis käytännössä hakeutua kaikki itsenäiset yrittäjät riippumatta siitä missä muodossa yhtiötoimintaa harjoitetaan.

Laissa yrityksen saneerauksesta velalliseen rinnastetaan myös se, joka lain nojalla on henkilökohtaisesti vastuussa velallisen sitoumuksista. Näin saneerausohjelman velkajärjestelyt ovat voimassa myös velallisen sitoumuksista henkilökohtaisesti vastuussa olevan hyväksi. Eli käytännössä avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön vastuun alaisen yhtiömiehen vastuut yhtiön veloista muuttuvan vastaaavsti, kuin niitä järjestellään saneerausohjelmassa.

Kun artikkelissa jatkossa puhutaan yrityksestä tarkoitetaan kaikenlaista elinkeinon harjoittamista, joka kuuluu saneerauslain soveltamisalaan.

Maksukyvyttömyys saneerausmenettelyn edellytyksenä

Saneerausmenettelyn taloudellisena edellytyksenä on, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai velallinen jo on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Saneerauslaissa ei ole tarkempaa mittaria maksukyvyttömyydelle, eikä sen asettaminen ole mahdollistakaan, koska velkasuhteissa ja niiden ehdoissa on eroja. Maksukyvyttömyyden arviointi on tapauskohtaista. Edellytettävä maksukyvyttömyys tarkoitta kuitenkin sitä, että saneerausohjelma ei ole ns. automaattinen keino vähentää velkoja tai helpottaa velanmaksun ehtoja. Jos yritys selviää veloistaan ja vaikkakin siten, että yrityksen taloudellinen tulos jää heikoksi, saneerausmenettelyä ei voida aloittaa. Saneerausmenettelyllä ei siis vain voida parantaa yrityksen taloudellista tulosta velkojien oikeuksia heikentämällä.

Yritys voi hakea saneerausmenettelyn aloittamista jo siinä vaiheessa, kun yrityksen taloudellinen tilanne ei ole vielä niin heikko, että voitaisiin puhua suorastaan täydellisestä maksukyvyttömyydestä. Yritys voi hakeutua saneerausmenettelyyn jo silloin, kun yritys on vaarassa tulla maksukyvyttömäksi. Tällöin yritys on vielä jotenkuten selvinnyt velvoitteistaan, mutta on jo nähtävissä, että tulevaisuudessa maksuvalmius heikkenee siten, että yrityksestä on tulossa maksukyvytön. Saneerausmenettelyyn pääsemisen ja sen onnistumisen näkökulmasta olisi tehokkainta, että yrityksessä reagoitaisiin heikkoon taloustilanteeseen jo tässä vaiheessa, eikä venytettäisi päätöksen tekemistä liian pitkälle tulevaisuuteen luottaen siihen, että taloustilanne paranee.

Yritystoiminnan jatkamiskelpoisuus

Saneerausmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on jatkamiskelpoista. Edellytys viittaa sekä toiminnalliseen että taloudelliseen puoleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että velkojen järjestelemisellä ja toimintaan tehtävillä muutoksilla yritys pääsee ns. normaaliin päivärytmiin eli selviää veloistaan ja voi jatkaa toimintaansa. Yrityksen taloudellisen tilanteen muutoksen tulee olla pysyvää. Mikäli on nähtävissä, että uudelleen järjestelyillä saavutetaan vain väliaikaisia tuloksia, saneerausmenettelyä ei voida aloittaa. Mikäli on nähtävissä, että edes saneerauksella yhtiön velkaantumista ei voida katkaista, saneerausta ei aloiteta ja jo aloitettu menettely voidaan keskeyttää. Yrityksen on kyettävä maksamaan kaikki menettelyn jälkeen syntyvät velkansa. Saneerausmenettely ei siis ole keino ajanpeluuseen velkojien vahingoksi. Mikäli velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin, eikä kukaan muu ota kustannuksia vastattavakseen, saneerausmenettelyä ei voida aloittaa. Saneerauslaissa on myös muita esteperusteita, mutta ne liittyvät muihin kuin yrityksen jatkamiskelpoisuuteen.

Suhde konkurssiin

Saneerausmenettelyhakemuksen jättäminen keskeyttää mahdollisen vireillä olevan konkurssihakemuksen käsittelyn siihen saakka, kunnes päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty. Mikäli saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen tehdään hakemus konkurssin asettamisesta, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin saneeraushakemuksesta on annettu ratkaisu.

Mikäli saneerausmenettely aloitetaan, vireillä olevat konkurssihakemukset raukeavat saneerausohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus saneerausmenettelystä hylätään tai jo aloitettu saneerausmenettely määrätään lakkaaman muutoin kuin ohjelma vahvistamisen johdosta, on konkurssihakemuksen käsittelyä jatkettava viipymättä.
Edellä mainitulla tavalla saneerausmenettelyn onnistuminen estää yrityksen ajautumisen konkurssiin ja konkurssimenettely voidaan näin välttää.

Huolimatta siitä, että saneerausmenettely syrjäyttää konkurssimenettelyn, yrityksen kannattaa, jos yritystoimintaa on tarkoitus jatkaa, reagoida huonoon taloustilanteeseen jo, ennen kuin joku velkojista hakee yhtiön konkurssiin asettamista. Mikäli tilanteeseen reagoidaan vasta konkurssivaiheessa, saneeraushakemuksen perusteiden arviointi on kriittisempää, kuin jos yritys olisi toiminut omaehtoisesti taloustilanteen selkeyttämiseksi ja parantamiseksi tulevaa maksukyvyttömyyttä ennakoiden.

Saneerausmenettelyn hakeminen

Velallinen voi tehdä saneeraushakemuksen kaikissa tapauksissa. Myös velkoja tai useampi velkoja voi tehdä saneeraushakemuksen. Velkoja, jonka saatava on riitainen perusteeltaan tai olennaisilta osin määrältään, taikka on muusta syystä epäselvä, ei voi jättää saneeraushakemusta. Mikäli hakemuksen perusteena on uhkaava maksukyvyttömyys, velkojan tulee osoittaa, että hakemus on tarpeen huomattavan edun turvaamiseksi tai sen vaarantumisen estämiseksi.

Nykyisin käräjäoikeudet ovat keskittäneet hakemusten käsittelyjä tiettyihin käräjäoikeuksiin, mutta hakijan puolelta riittää, kun toimittaa hakemuksen yhtiön kotipaikan alueellisesti toimivaltaiseen käräjäoikeuteen,

Hakemuksen tekeminen

Kuten edellä on kerrottu, saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ovat hyvin tulkinnan varaisia. Tästä syystä hyvin laadittu ja perusteltu hakemus on ehdoton edellytys hakemuksen menestymiseksi. Jo hakemusvaiheessa tulisi esittää uskottava ja yksityiskohtainen selvitys mihin toimenpiteisiin yrityksessä olla ryhtymässä taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hyvän hakemuksen tekeminen edellyttää asian selvittämistä etukäteen lakimiehen ja talouden asiantuntijoiden kanssa. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin ja mieluiten jo uhkaavassa maksukyvyttömyystilanteessa. Mikäli hakemuksen tekemistä aletaan suunnittelemaan vasta siinä vaiheessa, kun yritys on jo haettu konkurssiin, niin hyvän ja perustellun hakemuksen laatimiseksi aika tahtoo jäädä liian lyhyeksi. Käräjäoikeuden asettamiin määräaikoihin joudutaan hakemaan pidennyksiä ja hakemusta saatetaan joutua täydentämään jopa keskeisiltä osiltaan menettelyn ollessa jo vireillä, mikä hidastaa hakemuksen käsittelyä ja aiheuttaa turhia epävarmuustekijöitä sekä heikentää mahdollisuuksia, että oikeus hakemuksen hyväksyy.

Hakemuksen liitettävistä asiakirjoista säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa asetuksessa. Yksi keskeisimmistä asiakirjoista on tilintarkastajan selvitys. Pelkästään asetuksen mukaisten välttämättömien selvitysten ja asiakirjojen määrä ja laatu on sellainen, että hakemuksen tekeminen kannattaa heti alussa antaa lakimiehen tehtäväksi.

Hakemuksen käsittely

Kun hakemus on tullut käräjäoikeudessa vireille, tuomioistuimen annettava se tiedoksi suurimmille velkojille sekä muillekin velkojille, joita käräjäoikeus katsoo tarpeelliseksi hakemuksesta kuulla. Samalla käräjäoikeuden on varattava asetettavassa määräajassa velkojille tilaisuus esittää kirjallisesti kantansa hakemuksesta.

Mikäli velallinen on jättänyt hakemuksen yhdessä vähintään kahden velkojan kanssa, joiden velkojien saatavat edustavat vähintään viidennestä tunnetuista veloista eivät velkojat ole velallisen läheisiä ja ovat puoltaneet hakemusta, voidaan saneerausmenettely aloittaa muita velkojia kuulematta.

Mikäli velkoja tai velkojat vastustavat velallisen tekemää hakemusta, voidaan hakemuksen ratkaisemiseksi joutua pitämään suullinen pääkäsittely. Tämä välttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että hakemus ja sen perusteet sekä tarvittavat asiakirjat valmistellaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Saneerausmenettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset

Saneerausmenettelyn alkaminen ei lähtökohtaisesti vaikuta velallisen tekemiin sitoumuksiin. Menettelyn alkaminen kuitenkin keskeyttää viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle. Myös muunlaiset maksuviivästyksen seuraamukset keskeytyvät. Saneerausveloilla tarkoitetaan velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireille tuloa. Hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät velvoitteet tulee maksaa normaalilla tavalla, eikä saneerausohjelmassa näitä velkoja järjestellä.

Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Mikäli saneerausvelkoja maksetaan kiellon vastaisesti, on maksut palautettava. Kiellon estämättä tulee kuitenkin maksaa työntekijöiden palkat sekä muut sosiaaliluonteiset maksu, jotka ilmenevät tarkemmin yrityssaneerauslaista.

Menettelyn alettua velkoja ei saa kohdistaa velalliseen toimenpiteitä saneerausvelan perimiseksi ja jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velkoja ei saa käyttää esinevakuuteen tai muuhun vakuuteen liittyviä rahaksimuutto- tai takaisinotto-oikeuksia maksun saamiseksi. Velkoja ei voi irtisanoa velkaa eikä irtisanoa tai purkaa velan perusteena olevaa sopimusta maksuviivästyksen vuoksi. Tililuotoa tai muuta jatkuvaa luottoa koskevan sopimuksen purkaminen tai irtisanominen on mahdollista. Näin velkojalla on mahdollisuus estää uuden velan syntyminen. Myöskään hallinnollisia toimenpiteitä, jotka perustuvat maksun laiminlyöntiin ei saa käyttää. Kieltojen vastaisesti suoritetut toimenpiteet ovat tehottomia. Tuomioistuin voi vakuusvelkojan vaatimuksesta selvittäjää kuultuaan myöntää kielloista tiettyjä poikkeuksia.

Hakijan vaatimuksesta tuomioistuin voi määrätä edellä mainitut kieltojen olemaan väliaikaisina voimassa jo ennen menettelyn aloittamista, jos siihen harkitaan olevan tarvetta.
Kieltojen tarkoituksena on rauhoittaa tilanne velallisen tilanteen selvittämisen ajaksi sekä turvata velkojien tasapuolinen kohtelu.

Velallisen määräysvalta

Velallisella säilyy menettelyn alkamisen jälkeenkin valta määrätä omaisuudestaan ja toiminnastaan. Yrityssaneerauslaissa on lueteltu toimenpiteet, jotka edellyttävät selvittäjän suostumusta. Velallisen määräysvaltaa voidaan selvittäjän tai velkojen vaatimuksesta rajoittaa myös laajemmin, jos on olemassa vaara, että velallinen menettelee velkojan etua vahingoittavalla tai sitä vaarantavalla tavalla. Edellä mainitut laajemmat kiellot ilmenevät yrityssaneerauslaista.

Selvittäjä

Menettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuin määrää selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on laatia selvitys velallisen taloudellisesta tilanteesta, huolehtia tarpeen mukaan aikaisemman liiketoiminnan tarkastuksesta sekä valvoa velkojien etua sekä vastata velallisen toiminnan seurannasta menettelyn aikana. Saneerausmenettelyssä voidaan asettaa myös velkojatoimikunta, joka avustaa selvittäjää.

Selvittäjän keskisimpänä tehtävänä on saneerausohjelmaehdotuksen laatiminen yhteistyössä asianosaisten kanssa.

Saneerausohjelma

Saneerausohjelma sisältää määräykset velallisen toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä. Saneerausohjelma sisältää määräykset velkojen uudelleen järjestelemisestä. Yrityssaneerauslaissa ei määritellä tarkemmin saneerauksen vaatimia liiketaloudellisia keinoja, vaan tarvittavat toimenpiteet määräytyvät tapauskohtaisesti. Keinot, joita velkojen uudelleen järjestämiseksi voidaan käyttää, on yrityssaneerauslaissa määrätty seikkaperäisemmin. Velkajärjestelyn keinoina voidaan muuttaa velan maksuaikataulua, määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi, alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta sekä myös alentaa maksettavaksi jäävän velan määrää. Vakuusvelat ovat erityisasemassa sillä tavoin, että niiden osalta velan maksettavaksi tulevaa määrää ei voida alentaa. Muut järjestelykeinot ovat käytettävissä myös vakuusvelkojen osalta. Saneerauksessa velkojalle tuleva suoritus ei saa olla arvoltaan pienempi, kuin mitä velkoja saisi konkurssissa, minkä vuoksi saneerausmenettelyssä tehdään vertailulaskelma, jossa selvitetään, sen suorituksen määrä, jonka velkojat konkurssimenettelyssä saatavalleen tulisivat saamaan.

Saneerausohjelmaa voidaankin luonnehtia suunnitelmaksi, jonka tavoitteena on korjata yrityksen toimintaedellytyksiä. Kun yritys on suorittanut velkansa saneerausohjelman mukaisesti yritys vapautuu saneerausveloistaan siltä osin kuin niille ei saneerausohjelman mukaan pidä maksaa suorituksia.

Saneerausohjelma kestää yleensä useita vuosia.

Saneerausohjelman vahvistaminen

Tuomioistuin päättää saneerausohjelman vahvistamisesta sen jälkeen, kun velkojat ovat saaneet tilaisuuden perehtyä ehdotukseen, ilmaista kantansa sekä äänestää ehdotuksesta. Äänestystä varten velkojat jaetaan saatavansa perusteella velkojaryhmiin. Tuomioistuin tutkii, että laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle ovat olemassa. Tuomioistuin ei ota kantaa ohjelman liiketaloudellisiin toimenpiteisiin. Saneerausohjelma voidaan vahvistaa, jos kaikki velkojat sen hyväksyvät. Saneerausohjelma voidaan myös hyväksyä laissa määrätyin edellytyksin kaikkien velkojaryhmien enemmistön ja myös tietyissä tapauksissa yhdenkin velkojaryhmän enemmistön kannattamana. Yksityiskohtaiset säännökset vahvistamismenettelystä on kuvattu yrityssaneerauslaissa.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu, se määrää saneerausvelkojen ehdot korvaten velkasuhteiden aiemmat ehdot.

Saneerausohjelman toteuttaminen

Saneerausohjelman toteuttaminen on ensisijaisesti velallisen vastuulla. Ohjelman ajaksi voidaan määrätä valvoja, jonka tehtävänä on velkojien lukuun seurata saneerausohjelman toteutumista sekä huolehtia sellaisista ohjelmassa mahdollisesti edellytetyistä toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Valvojan on määräajoin annettava velkojille selonteko saneerausohjelman toteutumisesta. Jollei valvojaa ole määrätty, tulee velallisen huolehtia itse selonteon laatimisesta velkojille.

Tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta määrätä saneerausohjelman mukaisen, kyseistä velkojaa koskevan velkajärjestelyn raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle eikä ole täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa.
Jos varojenjakokieltoa on rikottu, saneerausohjelman mukainen velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan niiden velkojien osalta, joiden oikeutta suoritukseen saataviensa pääomasta on ohjelmassa rajoitettu. Vaatimuksen tästä voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta.

Tuomioistuin voi myös määrätä saneerausohjelman mukaisen velkajärjestelyn raukeamaan, jos raukeamiselle on ohjelmassa määrätty muu kuin edellä mainittu tarkoitettu peruste. Vaatimuksen tästä voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta.

Velkojalla, jonka osalta velkajärjestely raukeaa, on samanlainen oikeus suoritukseen kuin jos saneerausohjelmaa ei olisi vahvistettu. Velallisen ei kuitenkaan ole suoritettava velalle viivästyskorkoa velkajärjestelyn voimassaoloajalta, jollei tuomioistuin erityisestä syystä määrää toisin.

Koko saneerausohjelma voidaan määrät raukeamaan, jos käy ilmi, että ohjelman vahvistamiselle olisi ollut este. Esteperuste voi olla esimerkiksi se, että velallinen on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa syyllistynyt velallisen rikokseen tai rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen. Esteperusteet on yksilöity yrityssaneerauslaissa.

Mikäli sinulle heräsi kysymyksiä tai haluat keskustella lähemmin saneeraushakemuksen tekemisestä, varaa lakimiehellemme maksuton konsultaatioaika.