Lapsen oikeudet vanhempien eron jälkeen | Laaka - Joustava asianajotoimisto
Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Lapsen oikeudet vanhempien eron jälkeen

Kirjoittaja /

Mitä asioita lapsen vanhempien tulee huomioida eron jälkeen. Vanhemmat voivat keskenään sopia kaikista lasta koskevista asioista. Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan keskenään, niin lasta koskevat asiat voidaan hakemuksella saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tässä kirjoituksessa ei selvitetä tuomioistuinkäsittelyä.

Lasta koskevat sopimukset

Vanhempien tulee erotilanteessa sopia neljästä lasta koskevasta asiasta: lapsen huoltajuudesta, lapsen asumisesta, lapsen tapaamisoikeudesta ja elatusmaksuista. Vanhemmilla on laaja vapaus sopia parhaaksi katsomallaan tavalla lasta koskevista asioista. Sopimukset voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suositeltavaa on, että sopimukset laaditaan kirjallisesti. Näin ei myöhemmin synny vanhempien välille epäselvyyttä siitä, miten lasta koskevat asiat on sovittu. Kirjalliset sopimukset voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona. Mikäli jompikumpi vanhemmista ei noudata sopimusta, niin vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen.

Sopimukset vahvistetaan siinä kunnassa, jossa lapsella on asuinpaikka. Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa suomessa, sopimus vahvistetaan siinä kunnassa, jossa lapsella on viimeksi ollut suomessa asuinpaikka. Mikäli lapsella ei ole ollut asuinpaikka suomessa vahvistetaan sopimus siinä kunnassa, jossa vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista on asuinpaikka. Vahvistaessaan sopimuksen lastenvalvojan tehtävänä on huolehtia, että vanhempien laatima sopimus on lapsen edunmukainen ja että siinä on huomioitu lapsen omat toivomukset.

Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Huollon tarkoituksena on turvata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Nykyisin eron jälkeen sovitaan yleisimmin yhteishuollosta. Tällöin vanhemmilla on yhteistoiminta velvollisuus. Vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Yhteishuollossa kummallakin vanhemmista on oikeus saada lasta koskevia tietoja. Huoltajat voivat myös sopia huoltoon liittyvien tehtävien keskinäisestä jaosta. Tällöin huoltaja vastaa yksin niistä tehtävistä ja niihin liittyvistä päätöksissä, jotka hänelle on sopimuksessa osoitettu.

Lapsen huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huoltaja voi tehdä yksin lasta koskevat päätökset. Tällöinkin on erittäin tärkeää muistaa, että yksinhuoltajuus ei rajoita lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa.

Lapsen asuminen

Vanhempien tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu eli kumman luona lapsi on kirjoilla. Lapsen asuinpailla on vaikutusta lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin sijaintiin. Myös monet sosiaalietuudet määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaisesti.

Vanhemmat voivat sopia myös vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu yhtä paljon vanhempien luona. Käytännössä tämä edellyttää kuitenkin sitä, että vanhempien asunnot sijaitsevat lähellä lapsen päivähoitopaikkaa tai koulua. Tällöin sopimuksesta tulee ilmetä vuoroasumisen tai tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Tarvittaessa voidaan sopia lapsen kuljetuksesta tai matkakulujen jakautumisesta vanhempien kesken.

Lapsen tapaamiset

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tulee ottaa huomioon lapsen ikä, vanhempien asuinpaikkojen välimatka ja lapsen suhde toiseen vanhempaan. Tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi on syytä sopimukseen kirjata tarkat tapaamisen alkamisen ajankohdat ja miten lapsi siirtyy toisen vanhemman luokse. Loma-ajoista on myös syytä sopia. Yleensä kesäaikaan sijoitetaan pidempi tapaamisaika ja syys- ja talvilomat jaetaan vanhempien kesken. Tarkka sopiminen helpottaa lapsen arjen sujuvuutta. Sopimuksessa on hyvä sopia siitä miten toimitaan, jos tapaamisaikaa joudutaan siirtämään.

Lapsen elatus

Eron jälkeenkin molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta. Eli vaikka olisi sovittu yksinhuollosta, niin huollosta erotettu vastaa silti lapsen elatuksesta. Vanhempien elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön. Elatuskykyyn vaikuttaa vanhemmalla käytössä olevien varjojen määrä sekä vanhemman lakiin perustuva muu elatusvastuu. Lapsen kyky ja mahdollisuus vastata itse elatuksestaan otetaan huomioon arvioitaessa vanhemman elatusvastuun laajuutta.

Elatussopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, niin vanhempi voi hakea kelalta elatustukea, jota varten tarvitaan vahvistettu elatussopimus.

Lopuksi

Erotilanteessa vanhempien keskinäiset välit voivat olla hyvinkin riitaisat. Tällaisessakin tilanteessa vanhempien tulisi pystyä sulkemaan keskinäiset riitaisuudet täysin lasta koskevien asioiden ulkopuolelle. Lapsen ei pidä joutua omassa asiassaan vanhempien riitelyn keskelle. Lapsen kautta tapahtuva riitely vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen. Vanhemmat ovat omaa lastansa koskevissa asioissa parhaat asiantuntijat. Lapsen tulevaisuus ja hyvinvointi pitää riitaisessakin tilanteessa pystyä varmistamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen suhteet molempiin vanhempiin ja vanhempien lähisukulaisiin tulee turvata. Sosiaaliviranomaisilta on saatavissa tukea ja neuvoja lasta koskevista asioista sopimiseksi.

Vanhempien väliseen sopimukseen pääseminen on tuomioistuinkäsittelyä parempi vaihtoehto. Kasvettuaan lapsi tulee arvostamaan todella korkealle sen, että erosta huolimatta vanhemmat kykenivät yhteistyössä toimimaan hänen parhaakseen.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?

Ota yhteyttä!