Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen

Markku Honka /

Nyky-yhteiskunnassa on yhä yleisemmäksi muodostunut, että kaksi henkilöä asuu yhteisessä taloudessa ja hankkivat omaisuutta yhdessä, solmimatta kuitenkaan avioliittoa.

Huhtikuuhun 2011 saakka avoparien omaisuuden jakaminen avoeron jälkeen oli lähtökohtaisesti avopuolisoiden keskinäisen sopimisen varassa. Ellei omaisuuden jakamisesta päästy sopimukseen yhteisomistuksia jouduttiin purkamaan eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukaisessa menettelyssä. Mikäli omaisuuden omistuksesta ei päästy yksimielisyyteen saatettiin viimekädessä joutua turvautumaan vahvistamiskanteisiin. Avoliiton päätyttyä omaisuuden jakaminen saattoi myös johtaa hyvin epätasapainoiseen lopputulokseen. Jos esimerkiksi yhteisesti käytetty omaisuus oli hankittu pelkästään tai pääsääntöisesti toisen avopuolison nimiin, vaikka toinenkin avopuoliso olisi osallistunut rahallisesti tasavertaisesti yhteistalouteen. Tässä tilanteessa omaisuus jäi omistavalle avopuolisolle ja omaisuuden hankintaan rahallisesti osallistunut avopuoliso jäi lähtökohtaisesti vaille hyvitystä.

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (myöhemmin avolaki).

Avolain tavoitteena oli, että avopuolisoiden omaisuuden jakaminen ja taloudellisten suhteiden selvittäminen saataisiin keskitetty yhteen menettelyyn. Kaikkia yhteisessä taloudessa asuvia henkilöitä avolaki ei koske. Avolain mukaan avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Ellei omaisuuden jakamista avoeron yhteydessä saada sovittua, niin avopuoliso tai avopuolison perillinen voi hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä samalla. Avolain mukainen mahdollisuus hakea pesänjakajaa vastaa avioliittolakia. Pesänjakajan tekemiin ratkaisuihin voi hakea muutosta moittimalla päätöstä käräjäoikeudelle jätettävällä kanteella. Mahdollisuus moittia pesänjakajan tekemää ratkaisua vastaa avioliittolakia.

Avoliiton päättyessä avopuoliso tai avopuolison perillinen voi vaatia toimittamaan omaisuuden erottelun.

Menettely on samanlainen kuin sellaisilla aviopuolisoilla, joilla ei avioehdosta johtuen ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avolain mukainen omaisuuden erottelu tapahtuu yhteisomistusolettamaa noudattaen. Avolain mukaan, jos avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista ei muutoin käy selville eikä voida näyttää kumman puolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin. Omaisuuden erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.

Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos toiselle avopuolisolle koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäin. Avolain hyvitysvaatimuksen sisältö ja perusteet ovat hyvin pitkälle vastaavat, kuin avioliittolain mukaisen osituksen sovittelun sisältö ja perusteet. Hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Ellei pesänjakajaa ole haettu hyvitysvaatimus voidaan saattaa kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.

Toimitettua omaisuuden erottelua tai suoritettu hyvitys voidaan avopuolison ylivelkaisuustilanteessa peräyttää konkurssipesään. Edellytyksenä on, että avopuoliso on omaisuuden erottelussa tai hyvityksenä luovuttanut avopuolisolleen tai tämä perillisille huomattavasti enemmän kuin olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Jotta avopuoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen avopuolison konkurssissa ja ulosotossa tulee erottelukirja tai hyvitystä koskeva sopimus tai muu asiakirja jättää maistraattiin rekisteröitäväksi.

Avolain säännösten perusteella avopuolisoiden asema vastaa sellaisten aviopuolisoiden asemaa, joilla on avioehto.

Markku Honka
Asianajaja, Varatuomari
Puhelin: 040 5231 642
markku.honka (at) laaka.fi
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Muita blogikirjoituksia
Vastuunrajoituslausekkeet osana asunto- ja kiinteistökauppaa
Asuinhuoneiston jälleenvuokrauksen aika – mitä tulisi ottaa huomioon?
Autotalliosakkeen kauppaan sovellettava laki
Testamentti osana jäämistösuunnittelua
Edunvalvontavaltuutus