Tilanteessa, jossa ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillisiä, perii eloonjäänyt puoliso ensiksi kuolleen puolison, jollei ensiksi kuolleen puolison testamentista muuta johdu. Tällaisessa tilanteessa leski siis perii ensiksi kuolleen puolison huolimatta siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi lesken asemaa ja oikeuksia tilanteessa, jossa ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillisiä.
Puolison perintöoikeus on vahvempi oikeus kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava myös perintöveroa saamastaan omaisuudesta.
Puolison perintöoikeus koskee vain avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevia. Avopuolisot eivät peri toisiaan.
Ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisista perillisistä
Lesken asema ja oikeuksien laajuus ensiksi kuolleen puolison jäämistöön riippuvat siitä, jäikö ensiksi kuolleelta puolisolta ns. toissijaisia perillisiä. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat perintökaaren 3 luvun 1 § 2 momentin nojalla toiseen parenteeliin kuuluvat sukulaiset eli isä, äiti, veli, sisko, velipuoli, siskopuoli sekä näiden jälkeläinen. Ns. kolmanteen parenteeliin kuuluvat sukulaiset (eli isovanhemmat, ja heidän lapsensa) eivät saa lain nojalla toissijaisen perillisen asemaa. Ensiksi kuollut puoliso on voinut kuitenkin testamentissa laajentaa tai supistaa tätä perintökaaressa määriteltyä perillispiiriä. Perittävä on voinut testamentissa määrätä toissijaiseksi perilliseksi kenet tahansa.
Toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita.
Lesken asemasta ja oikeuksista, kun ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toissijaisia perillisiä
Tilanteessa, jossa ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toissijaisia perillisiä, on perintöoikeus kaksivaiheinen. Eli ensimmäisessä vaiheessa kuolleen puolison omaisuus menee leskelle ja vasta sen jälkeen, kun leski on kuollut, lesken pesä (lesken omaisuus + ensiksi kuolleen puolison omaisuus) jaetaan ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken.
Toissijaiset perilliset eivät voi vaatia perinnönjakoa lesken eläessä.
Toissijaiset perilliset määräytyvät lopullisesti vasta lesken kuoltua. Mikäli ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ei ole enää elossa lesken kuollessa, menee perintö eli myös ensiksi kuolleen puolison perintöosuus kokonaisuudessaan lesken perillisille. Jos taas tilanne on sellainen, että lesken perillisiä ei ole enää elossa, mutta ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä on elossa, menee myös lesken perintö näille ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille, jollei lesken tai ensiksi kuolleen puolison testamentista muuta johdu.
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toissijaisia perillisiä, leski saa perintöön rajoitetun omistusoikeuden. Tämä tarkoittaa sitä, että leski saa eläessään käyttää ja määrätä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä omaisuudesta eli hän saa esim. myydä, vuokrata ja pantata sitä, eikä hän tarvitse toissijaisten perillisten suostumusta näihin oikeustoimiin. Lesken oikeutta on kuitenkin rajoitettu eli hän ei voi pätevällä tavalla tehdä testamenttia omaisuudesta, jonka hän on saanut ensiksi kuolleelta puolisolta ja joka lesken kuoltua menee ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.
Lesken oikeuksista, jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt ns. toissijaisia perillisiä
Mikäli ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt toissijaisia perillisiä tai hänen tekemästään testamentista ei muuta johdu, eloonjäänyt puoliso saa perimäänsä omaisuuteen rajoittamattoman omistusoikeuden. Tämä tarkoittaa, että leski saa määrätä omaisuudesta niin eläessään kuin kuoleman varalta. Leski saa siten tehdä testamentin ensiksi kuolleelta puolisolta perimästään omaisuudesta. Leski voi tällöin testamentata koko omaisuuden eli oman omaisuutensa ja ensiksi kuolleelta puolisolta perimänsä omaisuuden kenelle haluaa.
Vaikka toissijaisia perillisiä ei ole, leski voi siitä huolimatta määrätä testamentilla, että testamentin saaja saa vain ”leskelle kuuluvan pesäosuuden”. Tällaisessa tilanteessa testamentin saaja ei voi vaatia itselleen muuta kuin testamentissa määritellyn omaisuuden. Ensiksi kuolleen puolison pesäosuus menee siten lesken perillisille lakimääräistä perimysjärjestystä koskevien perintökaaren säännösten mukaisesti. Jos leskeltä ei jäänyt perillisiä, menee tämä perintöosuus valtiolle.
Lesken oikeus luopua perinnöstä ja vaatia pesänjakoa
Leski voi luopua oikeudestaan perintöön ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Tällöin ensiksi kuolleen puolison perintö menee toissijaisille perillisille.
Leski voi halutessaan myös vaatia, että hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten välillä tehdään perinnänjako lesken eläessä. Toissijaisilla perillisillä ei tätä oikeutta ole. Perinnönjaon toimittaminen voi olla joissakin tilanteissa lesken kannalta viisainta, jos leski haluaa, ettei lesken perintö ajaudu toiseen sukuhaaraan tai jos leski solmii uuden avioliiton.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!