Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Mikä ero on perinnöstä luopumisella ja perintöosuuden luovutuksella?

Anu Juka /

Perinnöstä luopumisella tarkoitetaan kuolinpesästä vetäytymistä, jossa luopujan perintöosuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti niin kuin siinä tapauksessa, että luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Luopumisen merkitys on perintöverotuksellinen, koska luopumisen johdosta voi ns. ”hypätä” yhden sukupolven yli ja siten minimoida perintöveron.

Perintöosuuden luovutuksessa perillinen on jo ryhtynyt pesään ja hän voi luovuttaa perintöosuutensa kenelle tahansa vastikkeellisesti tai vastikkeetta. Tässä tilanteessa luovuttaja maksaa perintöveron ja luovutuksensaaja lahjaveron, jos luovutus on ollut vastikkeeton.

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopuminen voi tapahtua joko perittävän eläessä tai perittävän kuoleman jälkeen.

A) Perittävän eläessä tapahtuva perinnöstä luopuminen

Perittävän eläessä tapahtuvaa perinnöstä luopumista nimitetään usein ennakkoluopumiseksi.

Ennakkoluopuminen on tehtävä määrämuodossa eli kirjallisesti ja siinä on oltava perillisen allekirjoitus, muutoin luopuminen ei ole pätevä. Todistajia ei välttämättä tarvita, mutta tietysti se olisi suositeltavaa, mikäli myöhemmin tulee epäselvyyttä siitä, onko perillinen luopunut perinnöstä.

Perillisen tulee antaa perinnöstä luopumisilmoitus perittävälle. Mikäli perittävä on tehnyt testamentin, luopuminen perinnöstä voi tapahtua myös niin, että perillinen hyväksyy tämän testamentin ja testamenttiin otetaan perillisen hyväksyntä/vahvistus siitä, ettei hän tule testamenttia moittimaan. Luopumisilmoitus on nimenomaan annettava perittävälle, mutta perittävän hyväksyntä luopumiselle, ei ole luopumisen sitovuuden ehto. Perittävän allekirjoitus ei kuitenkaan ole luopumisen pätevyyden edellytys.

Kuka tahansa perillisen asemassa oleva voi luopua perinnöstä ennakolta. Näin ollen rintaperillisen ohella, myös toiseen tai kolmanteen parenteeliin kuuluva perillinen voi luopua perinnöstä. Tilanteessa, jossa perittävällä ei ole rintaperillisiä, perittävän perii elossa oleva puoliso, jolloin myös hän voi luopua perinnöstä.

Muun perillisen kuin rintaperillisen antama luopumisilmoitus on ilman korvaustakin tehokas. Ennakkoluopumisessa rintaperillisellä on kuitenkin oikeus vaatia luopumisestaan vastiketta. Vastikkeen määrä tulee olla kohtuullinen, ja sen on vastattava luopujan lakiosaa, jos perittävä olisi kuollut luopumishetkellä. Mikäli rintaperillinen ei ole saanut korvausta perinnöstä luopumisesta, voi hän vaatia lakiosaansa edellyttäen, että perittävä ei ole testamentilla määrännyt siitä, että rintaperillisen puoliso tai rintaperillisen jälkeläinen saa testamentin tai suoraan lain nojalla nojalla lakiosaa vastaavan omaisuuden.

B) Perinnöstä luopuminen perittävän kuoleman jälkeen

Perinnöstä luopumiselle perittävän kuoleman jälkeen ei ole asetettu mitään aikarajaa. Perinnöstä luopuminen on tehtävä kirjallisesti ja ilmoitus on allekirjoitettava. Monesti luopuminen tapahtuu niin, että perillinen hyväksyy testamentin, jolla perittävä on sivuuttanut perillisen jäämistöstä. Perillinen voi tehdä luopumisilmoituksensa kaikille kuolinpesän osakkaille, myös yhdellekin kuolinpesän osakkaalle, pesänselvittäjälle tai -jakajalle tai testamentin toimeenpanijalle tehty ilmoitus on pätevä.

Jotta luopuminen olisi tehokas, ei luopuja saa kuitenkaan ryhtyä sellaisiin toimiin, että hänen on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

Milloin perillinen on ryhtynyt perintöön?

Perintökaaren 16 luvun 2 §:n mukaan perintöön voi ryhtyä kahdella tavalla: ottamalla perintö vastaan tai ilmoittamalla vaatimus halukkuudesta ottaa perintö vastaan.

Mitkä toimet ovat sallittuja, niin ettei perillinen menetä mahdollisuuttaan luopua perinnöstä?

Oikeuskäytännössä (KKO 2003:95) on katsottu, että pesän selvittämisen tarkoituksessa tehdyt välttämättömät ja tarpeelliset toimet ovat sallittuja. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että pesään ryhtymistä tarkoittavia toimia ei voi kuitenkaan tyhjentävästi määritellä, vaan arviointi tapahtuu aina tapauskohtaisesti. Perillinen ei voi kuitenkaan enää luopua perinnöstä, mikäli hän on osallistunut perinnönjakoon, allekirjoittanut jäämistöön kuuluvan omaisuuden luovutuskirjan tai vaatinut lakiosaansa eli perillinen on jotenkin määrännyt perintöomaisuudesta.

Perittävän kuoleman jälkeen perillisen tulee luopua perinnöstä vastikkeetta. Luopujan osuuden saa se, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.

Mikäli perillinen luopuu perinnöstä vastiketta vastaan, niin kyseessä ei ole enää tehokas luopuminen, koska tässä tapauksessa perillinen katsotaan ryhtyneen perintöön. Tässä tapauksessa perillinen joutuu maksamaan saamastaan perinnöstä perintöveron.

Mikäli luopujaperillinen on jollain tavalla määrännyt siitä, kuka hänen perintöosuutensa saa, ei kyseessä ole enää tehokas perinnöstä luopuminen, vaan perillisen katsotaan ottaneen perinnön vastaan ja hän joutuu siten maksamaan perintöveroa. Lisäksi henkilö/henkilöt, joiden hyväksi luopuminen tapahtuu, ovat velvollisia maksamaan lahjaveroa, mikäli luovutus on vastikkeeton. Tällöin kyseessä ei ole enää ns. ”puhdas luopuminen” vaan perillinen on määrännyt oikeudestaan ja kyse on silloin perintöosuuden luovutuksesta, jota käsitellään jäljempänä.

Tehokkaan luopumisen yhteydessä ei saa siten vaikuttaa millään tavoin siihen, kenelle perintöosuus menee.

Jos luopujaperillinen asettaa muita ehtoja luopumiselle esim. pidättää itsellään hallintaoikeuden, niin tässäkin tilanteessa perillisen katsotaan ottaneen perinnön vastaan eli kyse ei ole tässäkään tapauksessa tehokkaasta luopumisesta. Tällöin luopuja joutuu maksamaan perintöveroa.

C) Perinnöstä luopumisella voi säästää veroja

Kun perillinen luopuu perinnöstään, luopuneen osuus siirtyy sille, joka olisi ollut perillisen asemassa, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perinnönsaaja maksaa perintöveroa vasta sitten, kun perintöosuuden arvo on 20.000 euroa tai sitä suurempi. Esimerkiksi jos perillisellä on kaksi lasta ja perillinen luopuu tehokkaasti perinnöstä, tulevat hänen lapsensa saamaan luopujan perintäosuuden. Jos perillinen luopuu esimerkiksi 30.000 euron suuruisesta perinnöstä, saa kumpikin lapsi silloin 1/2 perinnöstä eli kumpikin 15.000 euroa, eikä perintöverovelvollisuutta silloin synny. Näin säästyvät siten luopujaperillinen kuin hänen sijaantulijat perintöverolta.

Kuten edellä on jo todettu niin luopuminen on tehtävä oikein, jottei perintöverovelvollisuutta luopujaperilliselle syntyisi. Luopuminen on tehtävä a) kirjallisesti b) luopujan on allekirjoitettava luopumisilmoitus c) luopuja ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, että hänen katsottaisiin ottaneen perinnön vastaan, d) luopuja ei saa määrätä kuka saa hänen osuutensa perinnöstä e) eikä luopuja saa asettaa mitään ehtoja luopumiselle.

Perintöosuuden luovutus

Perintöosuuden luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa perillinen perittävän kuoleman jälkeen luovuttaa osuutensa pesään eli perintöosuutensa. Perillinen voi siten siirtää toiselle oikeutensa saada perinnönjaossa perintöosaansa vastaavan määrän omaisuutta. Luovutus voi tapahtua vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Luovutus on tehtävä kirjallisesti.

Perintöosuuden luovutuksessa on lähtökohtana pidettävä sitä, että luovutuksensaaja on oikeutettu samaan sen jako-osuuden, jonka luovuttaja itse olisi saanut, ellei luovutusta olisi tapahtunut. Perintöosuuden voi luovuttaa joko kanssaperilliselle tai täysin kuolinpesän ulkopuoliselle henkilölle.

Perintöosuuden luovutus poikkeaa siten edellä mainitusta perinnöstä luopumisesta sillä, että perillinen on jo ryhtynyt perintöön ja on siten perintöverovelvollinen. Perintöosuuden luovutustilanteissa luovuttajaperillisen on siis maksettava perintövero ja luovuttaessaan perintöosuutensa toiselle vastikkeetta (lahjana), tämä toinen osapuoli joutuu maksamaan lahjaveron.

Perintöosuuden myyminen saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteissa, joissa perittävän jälkeen on pidetty perunkirjoitus, mutta perilliset eivät ole päässeet perinnönjakoon saakka tai ovat riitaantuneet siitä, miten perintö tulisi jakaa. Tällaisessa tilanteessa yksi keino päästä ulos ns. ”pattitilanteesta” on myydä perintöosuus joko toiselle kuolinpesän osakkaalle tai perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle.

Joskus tapahtuu myös niin, että yksi kuolinpesän osakkaista lunastaa pesän ulkopuolisilla varoilla muiden pesäosuudet, jolloin vältytään perinnönjaolta ja siten yksi kuolinpesän osakas saa itselleen jäämistöön kuuluvan omaisuuden.

Jos kuolinpesässä on kiinteistö ja joku perillisistä haluaa saada tämä kuolinpesään kuuluvan kiinteistön, niin tällöin muut kuolinpesän osakkaat voivat myydä pesäosuutensa tälle perilliselle. Luovutuksensaaja joutuu siten maksamaan tästä luovutuksesta varainsiirtoveron vaikkei luovutus olekaan varsinaisesti ”kiinteistön kauppa”.  Tällöin luovutusta ei tarvitse tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa määrämuodossa.

Kun perillinen luovuttaa perintöosuutensa pesän ulkopuoliselle henkilölle, perintöosuuden luovutuksen kohde on luovuttajalle perinnönjaossa tuleva varallisuusetuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että luovutushetkellä ei voi vielä tietää, mitä luovutuksensaaja tulee samaan pesästä omistukseensa. Se voidaan yksilöidä ja toteuttaa vasta perinnönjaossa.

Anu Juka
OTM, Varatuomari, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Puhelin: 050 342 7111
anu.juka (at) laaka.fi
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
Perintö- ja lahjaverosuunnittelun mahdollisuudet
Voidaanko perintö ulosmitata ja voiko tämän jotenkin välttää?
Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa
Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
Mikä on ositus ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
Testamentti osana jäämistösuunnittelua