Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Voidaanko perintö ulosmitata ja voiko tämän jotenkin välttää?

Joni Oksanen /

Ulosotto ja perinnöstä luopuminen

Ulosottokaaren 77 §:n mukaisesti kuolinpesän osakkaan velasta saadaan ulosmitata hänen osuutensa kuolinpesästä.

Lain 80 §:n mukaan myös erityisjälkisäädökseen perustuva velallisen oikeus voidaan ulosmitata. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintöä kuolinpesän osakkaana tai erityisjälkisäädöksen perustella saaneen tai saamassa olevan ulosottovelallisen perintöosuus menee velkojille velkojen maksuun käytettäväksi.

Velkojen maksaminen on sinänsä yleisesti suositeltavaa. Velallisella on kuitenkin lain mukaan myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei tälle tulossa olevaa perintöä voida ulosmitata hänen velkojensa maksuun. Tämän mahdollistaa perinnöstä luopuminen.

Ulosottokaaren (UK 15.6.2007/705) 4 luvun 81 §:ssä säädetään, että

Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on:

  1. perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti;
  2. perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 §:n 2 momentissa säädetään; tai
  3. perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten.

Sen jälkeen, kun ulosmittauspäätös on tehty, velallinen ei voi hakijaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön.

Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle.

Velkaantunut voi siis yhtä lailla kuin kuka tahansa muukin perintöä saamassa oleva luopua perinnöstään tai oikeudestaan testamenttiin, jolloin hänen oikeuttaan perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata. Perinnöstä luopuminen tulee kuitenkin tehdä lain säätämässä muodossa ja ennen kuin kuolinpesäosuuden ulosmittaamisesta on tehty päätös.

Luopuminen on ensiksikin mahdollista ennakolta, eli ennen perinnön jättäjän kuolemaa. Tällainen ns. ennakkoluopuminen katsotaan sitovaksi ulosottovelkojia kohtaan, eikä velallisen perintöosuutta voida ulosmitata, mikäli hän voi osoittaa luopuneensa perinnöstä laissa säädetyllä tavalla.

Mahdollista on myös luopua perinnöstä perittävän kuoleman jälkeen, jolloin perillinen vetäytyy kuolinpesästä.

Tämä ns. jälkiluopuminen on kuitenkin mahdollista vain, jos perillinen ei ole ennen luopumista ryhtynyt toimiin, joiden perusteella hänen voidaan katsoa jo ottaneen perinnön vastaan. Käytännössä valitettavan usein toistuva virhe on, että perinnöstään luopumaan pyrkivä ilmoittaa luopuvansa perinnöstään jonkun muun hyväksi. Tällaista tahdonilmaisua ei vakiintuneen tulkinnan mukaan ole pidetty puhtaana ja tehokkaana perinnöstä luopumisena. Perillisen on sitä vastoin katsottu tällaisella ilmoituksella ryhtyneen määräämään perinnöstään, jolloin hänen on katsottu luopumisen sijaan ottaneen perinnön vastaan ja lahjoittaneen sen edelleen. Sen lisäksi, että tällaiseen menettelyyn voi liittyä ikäviä veroseuraamuksia, ei tällainen menettely myöskään saa laissa säädettyä suojaa velkojia vastaan.

Velallisen on siis syytä olla erittäin tarkkana sen suhteen, minkälaisiin toimiin hän kuolinpesässä ryhtyy, ja millä tapaa hän ilmaiseen tahtonsa, mikäli haluaa luopua perinnöstään. Perinnöstä luopumisesta on syytä tehdä ilmoitus mahdollisimman nopeasti ja velallisen tulee pidättäytyä kaikista kuolinpesää koskevista toimista, joiden voitaisiin katsoa tarkoittaneen tämän ottaneen perinnän vastaan.

Edellä mainitun säännöksen 2 kohdassa säädetyllä kuolinpesälle ilmoittamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että ilmoitus on tehtävä sille osakkaalle, jonka hallussa pesä on tai pesänhoitajalle. Mikäli pesä on kaikkien osakkaiden yhteisessä hallinnassa riittää, että ilmoitus tehdään yhdelle osakkaalle. Käytännössä tavallista on myös se, että pesän osakas luopuu perinnöstä hyväksymällä testamentin, jonka perusteella hänelle ei ole tulossa lainkaan perintöä. Tällöin velallisen on luopumisensa tehokkuuden varmistamiseksi huolehdittava siitä, että myös kuolinpesä saa tiedon testamentin hyväksymisestä, sillä ilmoitus hyväksymisestä tehdään testamentin saajalle.

Vaihtoehtoisesti velallinen voi perittävän kuoleman jälkeen jättää luopumisilmoituksen myös kotipaikkakuntansa maistraattiin talletusta varten. Vapaamuotoisen ilmoituksen tulee olla kirjallinen, allekirjoitettu ja sisältää riittävät tiedot perittävästä.

Kun kuolinpesään kuuluu kiinteistö, joka on tarkoitus myydä.

Edellä mainittu mahdollisuus perinnöstä luopumiseen on hyvä ottaa huomioon silloin, kun perittävän jättämään omaisuuteen kuuluu kiinteistö, joka kuolinpesän on tarkoitus myydä, ja joku perillisistä on pahoin velkaantunut. Kuolinpesästä asunto- tai kiinteistökaupan osapuolena voi lukea tarkemmin esimerkiksi artikkelista Kuolinpesä kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena.

Jos kuolinpesän osakkaan velasta on ulosmitattu tämän osuus kuolinpesästä, annetaan kuolinpesälle kirjallinen maksukielto, jossa pesän osakkaita ja hallintoa kielletään luovuttamasta velalliselle perinnönjaossa tulevaa omaisuutta muulle kuin ulosottomiehelle (UK 77 §).

Tällä on vaikutusta siihen, kuinka kuolinpesän omaisuutta voidaan jatkossa myydä.

Maksukiellon tiedoksisaannin jälkeen pesän omaisuutta ei nimittäin saa luovuttaa eikä suorittaa pesässä muita määräämistoimia ilman ulosottomiehen lupaa (UK 78 §). Ulosottomiehen tulee lainkohdan mukaan antaa lupa, jollei toimi vaaranna hakijan maksunsaantia, mutta lupa on kuitenkin syytä hankkia, sillä kiellon vastainen toimi olisi tehoton velkojiin nähden.

Jos velkaantunut perillinen käyttää mahdollisuutensa luopua perinnöstä, on kuolinpesään kuuluvan asunnon taikka kiinteistön myynti yksinkertaisempaa, sillä tällöin ei tarvita myöskään ulosottomiehen lupaa. Perillisen luopuessa perinnöstä tulevat tämän tilalle kuolinpesän osakkaiksi perinnöstä luopujan omat perilliset siten kuin perinnöstä luopuja ei itse olisi enää elossa.

Joni Oksanen
OTM, Varatuomari
Puhelin: 0400 548 001
joni.oksanen (at) laaka.fi
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Muita blogikirjoituksia
Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa
Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
Avioehtosopimus
Vastuunrajoituslausekkeet osana asunto- ja kiinteistökauppaa
Asuinhuoneiston jälleenvuokrauksen aika – mitä tulisi ottaa huomioon?
Testamentti osana jäämistösuunnittelua
Laatuvirhe ulosmitatun kiinteistön kaupassa
Edunvalvontavaltuutus