Missä tilanteissa perilliselle voi tulla velkavastuu?
Mitkä ovat velkavastuun laajuus ja rajat? Voiko edunvalvonnassa olevalle perilliselle tulla velkavastuu?
Lähtökohtana on, että velkojilla säilyy oikeus saada suoritus saatavalleen velallisen kuolemasta huolimatta. Perittävän ja pesän velat on maksettava normaalitilanteessa velan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Perintökaaren (myöhemmin PK) velkavastuujärjestelmä perustuu ajatukselle, jonka mukaan kuolinpesän osakkaat (myöhemmin osakas) vastaavat lähtökohtaisesti vainajan veloista vain vainajalta jääneellä omaisuudella.
Velat jaetaan perintökaaren järjestelmässä perittävän velkoihin, pesänselvitysvelkoihin ja muihin pesän velkoihin. Perittävän tekemää velkaa kutsutaan vainajan velaksi, jota myös tämä artikkeli käsittelee. Tällaisen velan oikeusperuste on syntynyt perittävän eläessä. Velka on pesänselvitysvelkaa, mikäli se on välttämätön kuolinpesän saattamiseksi jakokuntoon. Tällaista velkaa ovat esimerkiksi hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Tällaiset pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja niiden erääntyessä. Velka jota on tehty perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa on muuta velkaa. Tällainen muu velka maksetaan kuolinpesän varoista viimesijaisesti.
Velkavastuu
Osakas voi joutua myös henkilökohtaiseen velkavastuuseen, joka tarkoittaa, että velkojalla on oikeus vaatia saatavalleen suoritusta perilliseltä eli osakkaalta. Osakkaat joutuvat velkavastuuseen, jos he eivät toimi PK:n edellyttämällä tavalla. Samoin mikäli he toimivat tavalla, josta aiheutuu velkojille vahinkoa tai ainakin vahingonvaaraa. Henkilökohtainen vastuu voi olla joko rajoitettua henkilökohtaista velkavastuuta tai rajoittamatonta henkilökohtaista velkavastuuta. Rajoittamaton henkilökohtainen vastuu on kuitenkin muuttunut käytännössä korvausvastuuksi. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä, että tilanteessa, jossa velkaa ei saada perityksi kuolipesän varoista, osakkaan aiheuttaman vahingon suuruus muodostaa henkilökohtaisen velkavastuun ylärajan.
Säännökset, jotka koskevat velkavastuuta ovat PK 21 luvussa. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. PK 21:2.2 mukaan poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta kolmessa eri vastuun tilanteessa: 1) vastuu, joka liittyy perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin, jolla tarkoitetaan laiminlyöntivastuuta (PK 21:2.2). Sama vastuu on osakkaalla, joka laiminlyö täydennys- tai oikaisuperukirjan laatimisen, mutta vastuu syntyy vain mikäli laiminlyöntiä voidaan pitää erityisen moitittavana ottaen huomioon ilmenneiden varojen tai velkojen määrä sekä muut olosuhteet (PK 21:3). 2) Vastuu väärän tiedon antamisesta tai oikean tiedon salaamisesta perunkirjoituksessa, joka vaarantaa velkojan oikeutta, jolla tarkoitetaan käyttäytymisvastuuta (PK 21:2.2). 3) Vastuu, joka aiheutuu perukirjan valalla vahvistamisesta, mikäli sen johdosta vaarantuu velkojan oikeus (PK 21:2.2).
Velkavastuun laajuus ja rajat
Periaate, jonka mukaan velat pysyvät voimassa, koskee lähtökohtaisesti kaikkia perittävän velkoja. Vastuu kuolinpesän veloista ei rajoitu vain oikeustoimiperusteisiin velkoihin. Esimerkiksi perittävän maksettavaksi määrätty vahingonkorvaus tai todistajanpalkkio rasittaa kuolinpesää. Verovelat kuuluvat myös osakkaiden vastuun piiriin. Tilanteessa, jossa velka erääntyy tai realisoituu vasta perittävän kuoleman jälkeen, voi velka tulla maksettavaksi jäämistöomaisuudesta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi takaukseen perustuvan velan kohdalla. Se, että pesä on jo selvitetty ja perintö jaettu ei myöskään lakkauta osakkaiden vastuuta.
Kuolema lakkauttaa velvoitteen tilanteessa, jossa perittävä on sitoutunut henkilökohtaiseen suoritukseen. Pääsääntöisesti elatusvelka ei rasita jäämistöä, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi ne maksuerät, jotka ovat erääntyneet ennen perittävän kuolemaa. Rikoslain (myöhemmin RL) 8 luvun 16 §:n mukaan tuomitun kuollessa raukeavat muun muassa sakkorangaistus ja uhkasakko.
Menettämisseuraamuksesta vastuussa olevan tai rikoksentekijän kuoltua, jollei menetetyksi tuomitseminen ole kohtuutonta, on seuraamus tuomittava kuolinpesän varoista (RL 8:16.2). Kuolinpesän osakkailla on kuitenkin oikeus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomion täytäntöönpanemiseksi on ulosmitattu kuolinpesän omaisuutta tai sanottua omaisuutta on otettu valtion haltuun, saattaa jutun ensimmäisenä oikeusasteena käsitelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi, onko täytäntöönpano raukeava siitä syystä, että menettämistä on pidettävä kohtuuttomana (RL 18:6.3).
Edunvalvonnassa oleva ja alle 18-vuotias kuolinpesän osakas
Osakkaan vastuu rajoittuu kaikissa tilanteissa jäämistöomaisuuden arvoon perittävän veloista, mikäli osakas on alle 18-vuotias henkilö tai osakkaalle on määrätty lakimääräinen edunvalvoja. Osakas, joka on edunvalvontajärjestelmän piirissä, ei voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen (PK 21:2.4). Edunvalvonnanalainen osakas on kuitenkin velvollinen palauttamaan jaossa saamansa varat, mikäli ennen velkojen maksamista toimitettu perinnönjako peräytyy. Samoin PK 18:7:n nojalla edunvalvonnanalainen osakas voi joutua vahingonkorvausvastuuseen velkojia kohtaan. Edunvalvoja, joka on määrätty holhoustoimilain nojalla edustamaan vajaavaltaista ei voi myöskään joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen, mutta hän voi joutua korvausvelvolliseksi velkojille vahingosta, jonka hän on laiminlyönneillään tai toiminnallaan aiheuttanut. Edunvalvojan vahinkorvausvelvollisuudesta on säädetty PK 18:7 §:ssä.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Voidaanko perintö ulosmitata ja voiko tämän jotenkin välttää?
- Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
- Mikä on ositus ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
- Testamentti osana jäämistösuunnittelua
- Kuolinpesä kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena