Mitä tarkoittaa lakiosa?
Perillisillä, jotka kuuluvat ensimmäiseen parenteeliin eli rintaperillisillä on lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan. Sijaantuloperillisellä ensimmäisessä parenteelissa on itsenäinen oikeus lakiosaan. Perittävällä on oikeus eläessään määrätä omaisuudestaan haluamallaan tavalla riippumatta rintaperillisen oikeudesta lakiosaan. Perittävä voi myös määrätä omaisuudestaan testamentilla lakiosaoikeudesta riippumatta.
Rintaperilliselle kuuluva lakiosaoikeus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta perittävän tekemästä testamentista huolimatta. Toiseksi jos perittävä on tehnyt eläessään vastikkeettomia luovutuksia niin perillisellä on oikeus vaatia näiden ottamista huomioon jäämistöä jaettaessa. Testamenttia ei voida pätevällä tavalla tehdä siitä osasta perittävän jäämistöä, joka kuuluu lakiosaoikeuden piiriin. Voidaan siten ajatella, että jäämistö jakautuu lakiosaan ja vapaaosaan.
Lakiosan määrä ja Individuaaliperiaate
Perintökaaren (myöhemmin PK) 7:1.1:n mukaan rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen. Perintökaaren 7:1.2:n mukaan lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosasäännöstö ei estä perittävää määräämästä koko omaisuudesta testamentilla. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty lakiosajärjestelmän olevan ikään kuin suojajärjestelmä. Tämä määrittää esimerkiksi sen, että missä laajudessa testamentti voidaan panna täytäntöön.
Perintökaaren lakiosajärjestelmä rakentuu individuaaliperiaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lakiosa lasketaan itsenäisesti jokaisen perillisen osalta. Jokaisella perillisellä on valta vaatia laskennallisia lisäyksiä itsenäisesti. Yhden lakiosaperillisen tekemä lisäysvaatimus ei tule muiden hyväksi.
Perinnöttömäksi tekeminen ja perinnöstä luopuminen
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä (PK 7:2). PK 15:5:n ja PK 16:3:n mukaan tällaisen henkilön osuus kuuluu perittävän sijaantuloperilliselle. Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi (PK 7:7). Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan (PK 7:7).
Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ja ottolapsi
Lapsi, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella otetaan lakiosaa laskettaessa samalla tavalla huomioon kuin aviolapsi, jos perittävä on tunnustanut isyyden. Avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ei kuitenkaan oteta huomioon lakiosaa laskettaessa, jos perittävä on sen sijaan määrätty vain elatusvelvolliseksi. Riippumatta siitä, milloin adoptio on tapahtunut, ottolapsella on lakiosaoikeus ottovanhemman jälkeen.
Lakiosan täydennys
Lakiosaan oikeutetun perillisen äärimmäinen suojakeino on lakiosan täydennyskanne. Lahjan saajan suosiminen on Suomessa yleinen väite lakiosan täydennyskanteissa. PK 7:10:n mukaan lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Voidaanko perintö ulosmitata ja voiko tämän jotenkin välttää?
- Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
- Mikä on ositus ja mitä siitä olisi hyvä tietää?
- Testamentti osana jäämistösuunnittelua