Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimpiä testamenttityyppejä. Testamentilla voidaan määrätä vain testamentin tekijällä olevasta oikeudesta eikä testementin saaja voi saada parempaa oikeutta. Testamentin tekijä voi lähtökohtaisesti siirtää testamentinsaajalle saman oikeudellisen aseman kuin hänellä itsellään oli. Tärkeää on huomata, että testamentit voivat olla erilaisia kombinaatioita, jolloin niitä ei voida samalla tavoin luokitella tiettyyn tyyppiin.
Täysi omistusoikeustestamentti
Täydellä omistusoikeustestamentilla tarkoitetaan sitä, kun testamentin saajalle on haluttu antaa rajoittamaton määräysvalta omaisuuteen. Sanamuodon mukainen tulkinta on lähtökohtana testamentin tulkinnassa. Tällaisen testamentin saaja voi tehdä omaisuudesta testamentin tai luovuttaa omaisuutta joko vastikkeettomasti tai vastikkeellisin oikeustoimin. Täyden omistusoikeustestamentin saaja voi käyttää omaisuutta esimerkiksi velan vakuutena. Määräysvalta ja omistusoikeus koskevat sekä kiinteää että irtainta omaisuutta.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti
Rajoitetuttu omistusoikeustestamentti eroaa täydestä omistusoikeustestamentista yleensä sillä että siinä on määrätty perättäisseuraannosta omaisuudelle. Tämä voi tarkoittaa, että esimerkiksi omaisuus määrätään ensin puolisolle ja molempien puolisoiden kuoltua toissijaisille saajille. Määräyksen tärkein seikka on, että se estää ensisaajaa määräämästä testamentilla saadusta omaisuudesta jälkisäädöksin. Nämä testamenttityypit ovat yleensä aviopuolisoiden keskinäisiä testamentteja. Tämän vuoksi puolisoiden ensisijainen tarkoitus on eloonjääneen puolison aseman turvaaminen. Tätä testamenttityyppiä tulkittaessa on tärkeää muistaa perintöökaaren (myöhemmin PK) 12 luvun 1 §:n tulkintaohje.
Keskinäinen testamentti
Keskinäistä testamenttia voidaan pitää kahden taikka useamman jälkisäädöksen yhdistelmänä. Testamenttioikeudessa toisistaan on erotettu yhteinen, molemminpuolinen ja keskinäinen testamentti. Tässä käydään läpi vain keskinäistä testamenttia. Keskinäinen testamentti on yleensä aviopuolisoiden toistensa hyväksi laatima rajoitettu omistusoikeustestamentti, josta on kerrottu edellä. Testamentissa voi olla lisäksi toissijaismääräys ja se on tyypillisesti laadittu ehdollisesti molemminpuolin. Ehdollisuus tarkoittaa, että testamenttimääräyksen pysyvyys riippuu toisen puolison testamentin määräyksen pysyvyydestä. Nykyään puolisoiden kesken on yleistynyt käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentin käyttäminen, mistä on kerrottu artikkelissa seuraavaksi.
Käyttöoikeustestamentti
Jälkisäädösten yleisluokituksessa käyttöoikeustestamentin on katsottu kuuluvan legaattien ryhmään. Legaatti taas kuuluu erityisjälkisäädösten ryhmään. Käyttöoikeustestamentilla voidaan esimerkiksi turvata se, ettei testamentin ensisaaja hävitä omaisuutta toissijaisten saajien vahingoksi. Tätä on voitu käyttää myös perintöverotuksellisista syistä, koska käyttöoikeuden haltija ei ole perintöverovelvollinen. Käyttöoikeustestamenttista on säädettu PK 12:2-9:ssä kohdissa. Näitä tulkintasääntöjä tulee noudattaa ellei testamentista muuta johdu. Tärkeää on huomata että omistusoikeus kuuluu lakimääräisille perillisille tilanteessa, jossa käyttöoikeus on annettu testamentilla määräämättä samalla siitä, kenelle kuuluu omistusoikeus. Testamentin tekijä voi kuitenkin määrätä omistusoikeuden menevän myös muulle taholle kuin lakimääräisille perillisille. Käyttöoikeus ei voi kuitenkaan loukata lakiosaa. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että rintaperillinen saa koko perintöosansa testamentin estämättä, mikäli testamenttia rasittaa PK 13 luvun pätemättömyysperusteet. Käy lukemassa lisää lakiosasta Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan -artikkelista.
Tuotto-oikeustestamentti
Legaattien ryhmään kuuluvat jälkisäädösten yleisluokituksessa myös tuotto-oikeustestamentti. Tuotto-oikeustestamentilla annetaan oikeus omaisuudesta tulevan tuoton nostamiseen tietylle henkilölle. Omistusoikeus puolestaan annetaan jollekin muulla henkilölle. Rintaperilliset ovat kuitenkin suojattu PK 7 luvun perusteella myös tuotto-oikeustestamenttia vastaan. Tuotto-oikeustestamentilla voidaan pätevästi määrätä vain lakiosan ylittävästä osasta. Rintaperilliselle kuuluva vahva lakiosasuoja voi olla ongelmallinen tilanteessa, jossa perittävä haluaisi määrätä omaisuudesta tuotto-oikeustestamentilla sen vuoksi, että perillisellä on esimerkiksi vaikeuksia hoitaa raha-asioita. Tuotto-oikeustestamentin saanut henkilö ei voi puuttua perintöomaisuuden määräämiseen tai hallintoon. Tuotto-oikeustestamentin saanut ei voi myöskään lähtökohtaisesti testamentata tuotto-oikeutta ellei tämä käy ilmi testamentista.
Legaatti
Legaatin saajaa nimitetään erityisjälkisäädöksen saajaksi. Legaatin saajan oikeus on etuuskohtaista. Legaatteja ovat esimerkiksi esinelegaatti, käyttö- tai tuotto-oikeustestamentti sekä rahalegaatti. Legaatiksi tulkitaan tämän vuoksi määräys, jolla esimerkiksi kiinteistön tuotto-oikeus tulee testamentin saajalle. Legaatin saaja ei ole kuitenkaan kuolinpesän osakas.
On tärkeää huomata, että testamentinsaajalle annettua oikeutta ei ole välttämättä mahdollista sijoittaa johonkin määrättyyn testamenttiryhmään, koska testamentinsaajalle annettu oikeus voi kuulua useaan edellä mainuttuun ryhmään. Käy myös lukemassa mitä on kerrottu artikkelissa testamentti osana jäämistösuunnittelua. Testamentin tyypillä voi olla erilaisia seuraamuksia perillisille, joista on hyvä olla tietoinen testamenttia laadittaessa. Testamentin laatiminen onkin suositeltavaa tehdä asiantuntijan avustuksella, jotta kaikki asiaan vaikuttavat seikat voitaisiin huomioida etukäteen.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Testamentti osana jäämistösuunnittelua