Milloin palkka tulee maksaa työsuhteen päättyessä? Mitä oikeuksia työntekijällä on, jos palkkaa ei ole maksettu ajallaan tai oikein?
Työsuhde voi päättyä eri tavoin, kuten määräajan päättymiseen, irtisanomiseen, purkamiseen tai erityistilanteessa siihen, että työsuhdetta pidetään purkautuneena. Sekä työntekijä että työnantaja voivat päättää työsuhteen, kun päättämiseen on lain mukaiset perusteet.
Riippumatta siitä, millä tapaa itse työsuhde on päättynyt, päättyy myös palkanmaksukausi pääsääntöisesti aina työsuhteen päättyessä. Työnantajan pitää tällöin maksaa työntekijän kaikki saatavat, eli viimeinen palkka mahdollisine ylityö- ja lomakorvauksineen viimeistään työsuhteen päättymispäivänä. Työnantaja on lähtökohtaisesti aina vastuussa palkan oikea-aikaisesta maksamisesta.
Palkanmaksusta työsuhteen päättyessä on kuitenkin mahdollista myös sopia pääsäännöstä poikkeavasti. Jos työnantaja ja työntekijä ovat työsuhteen kestäessä sopineet palkanmaksukauden päättymisen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta palkanmaksupäivästä tai työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimuksessa sovittua erityistä palkan laskenta-aikaa, saadaan tällaista sopimusta soveltaa myös työsuhteen päättyessä. Tällöin palkka erääntyy maksettavaksi vasta sovittuna ajankohtana työsuhteen päättymisen jälkeen.
Laskenta-ajan varaaminen lopputilin maksamiselle voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun kaikki palkan laskentaan vaikuttavat tekijät eivät ole työnantajan tiedossa vielä työsuhteen päättymispäivänä.
Palkanmaksun viivästyminen
Maksaessaan palkan työsuhteen päättyessä on työnantajan annettava työtekijälle palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Palkkalaskelmasta työntekijä voi tarkistaa, onko palkka maksettu oikein. Työnantajan pitää maksaa palkka tehdystä työstä, vaikka työsuhteen päättymiseen liittyisikin riitainen tilanne.
Jos työnantaja ei täytä maksuvelvollisuuttaan ajallaan, on voi työntekijällä olla oikeus viivästyskorkoon ja odotusajan palkkaan. Odotusajan palkka tarkoittaa täyttä palkkaa niiltä päiviltä, jolloin työntekijä joutuu odottamaan viivästynyttä saatavaansa. Kyseessä on eräänlainen työntekijän suojaksi säädetty sanktioluonteinen seuraamus työnantajaa kohtaan sen varalta, ettei työnantaja täytä velvollisuuksiaan työsuhteen päättyessä.
Odotusajan palkkaan on oikeus enintään kuudelta kalenteripäivältä, vaikka palkan tai sen osan maksu viivästyisi tätä enemmänkin. Oikeuteen saada odotusajan palkkaa ei vaikuta se, onko palkka jätetty kokonaan vai ainoastaan osaksi maksamatta. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko maksamatta jäänyt varsinainen palkka tai jokin siihen liittyvä saatava, kuten esimerkiksi lomakorvaus.
Työntekijän oikeus odotusajan palkkaan koskee vain selviä ja riidattomia tapauksia. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa, jos palkkasaatava on epäselvä tai siitä on riitaa. Tätä velvollisuutta ei ole myöskään silloin, kun viivästys johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä.
Palkanmaksun viivästymisen johtuessa epäselvästä tai riitaisesta irtisanoutumistilanteesta taikka erehdyksestä, on työntekijän vastuulla tehdä työnantajalle huomautus palkan maksun viivästymisestä kuukauden kuluessa siitä, kun palkka olisi pitänyt maksaa. Mikäli työnantaja työntekijän huomautuksen saatuaan suorittaa lopputilin työntekijälle kolmen arkipäivän kuluessa, ei oikeutta odotusajan palkkaan synny. Jos sen sijaan työnantaja ei työntekijän ajallaan tekemän huomautuksen saatuaankaan saatavaa maksa, joutuu työnantaja maksamaan työntekijälle odotusajan palkkaa.
Työntekijän on siis syytä olla tarkkana, jos lopputili syytä taikka toisesta viivästyy. Oikeus odotusajan palkkaan menetetään, jos huomautusta viivästymisestä ei tehdä määräajassa. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, tämän kannattaa heti ilmoittaa asiasta työnantajalle ja pyytää palkanmaksun oikaisua. Jos palkkaa ei tästäkään huolimatta makseta, työntekijän kannattaa ottaa yhteyttä liittoon tai kääntyä lainoppineen asiantuntijan puoleen saatavan perimiseksi viime kädessä tuomioistuimen kautta.
Palkkasaatavan vanhentuminen
Työntekijän havaitessa työsuhteen päätyttyä, ettei työnantaja ole maksanut kaikkia tälle kuuluneita palkkasaatavia, on tästä syytä ilmoittaa työnantajalle viipymättä myös saataviensa vanhentumisen estämiseksi.
Lain pääsäännön mukaan työntekijän peruspalkka vanhenee viidessä vuodessa saatavan erääntymisestä, eli siitä lukien, jolloin palkka olisi pitänyt maksaa. Ylityökorvaukset puolestaan vanhenevat ylityön tekemistä seuranneen toisen kalenterivuoden päättyessä. Myös oikeus vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.
Työsuhteen päättyessä on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että saatavat raukeavat, jos kannetta saatavien perimiseksi ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
Työnantajan maksukyvyttömyys
Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, on tämän syytä ottaa viipymättä yhteyttä kotipaikkansa työ- ja elinkeinotoimistoon palkkaturvahakemuksen tekemiseksi. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.
Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi. Jos työnantaja on konkurssissa, palkkaturvaa voi hakea työntekijöiden lukuun ELY-keskuksen suostumuksella myös konkurssipesä.
Palkkaturvahakemus on lain mukaan tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Lakiin tai sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta, jolla ei ole erityistä eräpäivää, tulee hakea palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu tai siitä on sovittu vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitulla sopimuksella.
Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, ei saatavaa voida maksaa palkkaturvana.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla työoikeudellisista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Tarvitsetko apua?
Lue lisää aiheesta:
- Työsopimuksen irtisanominen
- Työsuhteen päättyminen
- Koeaika työsopimuksessa ja työsuhteen päättyminen koeaikana
- Koeaikaehto työsuhteessa
- Normaalisitova ja yleissitova työehtosopimus