Rikoksen sovittelu vaihtoehtona oikeudenkäynnille | Laaka - Joustava asianajotoimisto
Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Rikoksen sovittelu vaihtoehtona oikeudenkäynnille

Kirjoittaja /

Mitä sovittelu tarkoittaa. Milloin sovittelu voidaan toteuttaa. Mitä asioita voidaan sovitella. Mitä etua sovittelusta on.

Normaali rikosprosessi

Normaali rikosprosessi etenee siten, että ensin poliisiviranomainen suorittaa asiassa esitutkinnan. Esitutkinnassa poliisiviranomainen kuulee asian osapuolia ja mahdollisia silminnäkijöitä. Esitutkinnan tarkoitus on objektiivisesti selvittää tapahtuman kulku. Esitutkinnassa selvitetään kiistäkö epäilty/epäillyt syyllistyneensä rangaistavaan tekoon, vai myönnetäänkö syyllisyys. Esitutkinnassa selvitetään rikoksen uhri/uhrit ja heille aiheutuneet vammat ja muut mahdolliset seuraukset ja rikokseen liittyvät vaatimukset. Esitutkinnassa selvitetään mitä todistelua asiassa voidaan esittää. Esitutkinnan päätyttyä poliisiviranomainen toimittaa aineiston syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Syyteharkinnassa syyttäjä arvioi esitutkinta-aineiston perusteella sen, onko todennäköisiä syitä epäillä tekijän syyllistyneen rangaistavaan tekoon. Mikäli syyttäjä tulee siihen johtopäätökseen, että on todennäköisiä syitä epäillä tekijän syyllistyneen rangaistavaan tekoon, niin syyttäjä saattaa haastehakemuksella asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Haastehakemuksesta ilmenee mihin rangaistavaan tekoon syyttäjä katsoo epäilyn syyllistyneen ja minkälaista rangaistusta hän vaatii.

Syyttäjän haastehakemuksen perusteella käräjäoikeus harkitsee sen, onko vastaaja syyllistynyt rangaistavaan tekoon ja mikä on oikeudenmukainen rangaistus. Käräjäoikeus määrää myös korvaukset, jotka vastaajan tulee suorittaa asianomistajalle/uhrille sekä valtiolle. Vakavimmissa rikoksissa käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista suoraan valittaa hovioikeudelle.

Edellä kuvatulla tavalla rikosprosessi on monivaiheinen ja voi vähemmän vakavissa rikoksia kestää hyvinkin pitkään, jopa vuosia.

Mitä sovittelu tarkoittaa

Rikosasioiden sovittelussa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.

Sovittelu voi kohdistua myös sellaisiin riita-asioihin, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Muu kuin rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta koskeva riita-asia voidaan kuitenkin ottaa soviteltavaksi vain, jos riita ja sen kohde sekä asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen on vähäinen. Nykyisin vahingonkorvausvaatimukset, jotka eivät perustu rikokseen käsitellään useimmiten riita-asioita koskevassa tuomioistuinsovittelussa. Riita-asioiden tuomioistuinsovittelusta on aiemmin artikkelin julkaissut asianajaja Jussi Laaka.

Milloin sovittelu voidaan toteuttaa

Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka ovat henkilökohtaisesti ja vapaaehtoisesti ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja jotka pystyvät ymmärtämään sovittelun sekä siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Ennen kuin osapuoli antaa suostumuksensa sovitteluun, hänelle tulee selvittää hänen sovitteluun liittyvät oikeutensa ja asemansa sovittelussa. Mikäli sovittelun aikana syntyy tunne, ettei sovittelu johda oikeudenmukaiseen sopimukseen, niin osapuolella on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa sovittelun aikana.

Alaikäisen henkilön on annettava suostumuksensa sovitteluun henkilökohtaisesti. Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää lisäksi, että myös hänen huoltajansa tai muut lailliset edustajansa suostuvat siihen. Vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen henkilö voi osallistua sovitteluun, jos hän ymmärtää asian merkityksen ja antaa henkilökohtaisesti suostumuksensa sovitteluun.

Käytännössä tekijän ja uhrin halukkuus sovitteluun selvitetään jo poliisiviranomaisen suorittamassa esitutkinnassa.

Mitä asioita voidaan sovitella

Sovittelun ulkopuolelle eivät lähtökohtaisesti jää mitkään rikokset. Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi, kun otetaan huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena.

Laista ilmenevät ehdot ovat väljät. Sovittelun edellytykset jäävät tapauskohtaisen kokonaisharkinnan varaan. Rikoksen sovittelu edellyttää tekijältä jonkin asteista katumusta tekoaan kohtaan. Rikoksen sovittelu edellyttää, että rikoksesta epäilty vahvistaa tapahtumainkulun pääasialliset tosiseikat. Sovittelun tulee aina olla myös uhrin edunmukaista.

Parhaiten sovitteluun soveltuvat ns. asianomistajarikokset. Asianomistaja rikoksella tarkoitetaan rikoksia, joissa syyttäjä ei saa syyttää, ellei asianomistaja/uhri ole ilmoittanut vaativansa rangaistusta tekijälle. Näissä tapauksissa onnistunut sovittelua ja osapuolien välillä syntynyt sovinto merkitsee sitä, että monivaiheista rikosprosessia ei tule lainkaan tai keskeytyy ilman oikeudenkäyntiä.

Selvää on, että kaikkein vakavimmat rikokset eivät sovellu laatunsa puolesta sovitteluun. Myöskään rikokset, joissa uhri on henkisesti alisteinen tekijälle eivät sovellu sovitteluun. Esimerkiksi perheen sisäisten rikosten soveltuvuuden osalta vaaditaan ammatillista harkintaa. Myös se, että tekijä on useita kertoja kohdistanut tekonsa samaa henkilöön voi osoittaa sellaista piittaamattomuutta, ettei sovittelulle ole edellytyksiä.

Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla on rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi erityinen suojan tarve.

Sovittelulla pyritään aina siihen, että tapahtuma saadaan osapuolten välillä sovittua kaikilta osin. Jos rikosta ei voida sovitella, myöskään siitä aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa asiaa ei saa ottaa soviteltavaksi.

Sovittelun keskeyttäminen

Sovittelu on keskeytettävä välittömästi, jos osapuoli peruuttaa suostumuksensa tai jos on syytä epäillä, ettei suostumus ole vapaaehtoinen. Sovittelu on keskeytettävä myös, jos on perusteltua syytä epäillä, ettei sovittelun osapuoli kykene ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitystä, tai jos sovittelun jatkaminen on selvästi vastoin alaikäisen osapuolen etua.

Sovittelun luottamuksellisuus

Sovittelussa saatetaan esittää myönnytyksiä ja hyvinkin monipuolisia ratkaisuvaihtoehtoja. Mikäli sovittelu ei johda sovintoon osapuolten välillä, niin sovittelun osapuoli ei saa asian myöhemmässä käsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä on sovintoon pääsemiseksi esittänyt sovittelussa. Jos epäilty on sovittelussa myöntänyt tehneensä jotain, mutta sovintoa ei tule, niin hän voi myöhemmässä käsittelyssä kiistää tapahtumain kulun ja syyllisyytensä. Uhri ei voi myöhemmässä käsittelyssä sanoa, että sinähän tunnustit sovittelussa. Vastaavasti jos uhri on ollut valmis sopimaan asian vaikka työhyvityksellä tai alhaisella rahakorvauksella, niin hän voi myöhemmässä käsittelyssä esittää muunlaisen vaatimuksen. Epäilty ei voi sanoa, että riittävä korvaus olisi se mistä sovittelussa keskusteltiin.

Mitä etua sovittelusta on

Sovittelu on kaikkien soviteltavien asioiden osalta maksutonta.

Sovittelussa osapuolet voivat puhua koulutettujen sovittelijoiden välityksellä tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta. Sovittelussa näkemyksiä ja taustatekijöitä voidaan esittää laajemmin kuin rikosprosessissa. Vahingon korvaus voidaan sopia suoritettavaksi rahalla tai työllä. Kun osapuolet ovat kohdanneet toisensa ja keskustelleet avoimesti rikokseen johtavista tekijöistä, niin joskus pelkkä anteeksipyyntö on riittänyt. Sovittelu on osapuolille oikeudenkäyntiä huomattavasti helpompi tapa käsitellä tapahtunutta.

Rikoksen tekijälle etuna on, että hän todennäköisesti välttyy rangaistukselta ja siihen liittyviltä mahdollisilta haitallisilta seuraamuksilta. Asianomistajarikoksissa saavutettu sovinto tarkoittaa varmuudella sitä, ettei rangaistusta seuraa. Muissa rikoksissa syyttäjä saa, ellei yksityinen tai yleinen etu muuta vaadi jättää syytteen nostamatta, jos oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon rikoksesta epäillyn ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto. Osapuolten välinen sopimus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei syyttäjä vaadi rangaistusta.

Saavutettu sovinto merkitsee lähes aina sitä, että osapuolet vältyttävät aikaa vievältä ja henkisiä voimavarjoja kuluttavalta oikeudenkäynniltä.

Avustaminen

Sovittelu tapahtuu yleensä asianosaisten kesken ilman avustajia. Tästä huolimatta on syytä olla yhteydessä asianajajaan tai oikeudenkäyntiavustajaan. Oikeudenkäynteihin perehtynyt avustaja osaa selvittää millainen rangaistus teosta voisi seura ja millaisia korvausvaatimuksia tekoon voi liittyä. Tämä helpottaa asianosaista hahmottamaan oikeudenmukaisen ja kohtuullisen sopimuksen sisältöä ennakolta.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?

Ota yhteyttä!