Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Tuomioistuinsovittelu on oikeudenkäynnin vaihtoehto

Jussi Laaka /

Mitä tuomioistuinsovittelu on?

Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka molemmat voivat hyväksyä. Sovitteluratkaisu voi siis perustua enemmän kohtuusnäkökohtiin kuin tiukkaan lain soveltamiseen.

Sovittelu voidaan aloittaa, jos riidan molemmat osapuolet sitä haluavat. Edellytyksenä on myös, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden järkevää. Tuomioistuin päättää, aloitetaanko sovittelu.

Mitä riitoja voi sovitella?

Soviteltavaksi voi tuoda sellaisia riita-asioita, joita tuomioistuimissa muutenkin hoidetaan. Erimielisyys voi liittyä esimerkiksi johonkin kiistanalaiseen sopimukseen, perintöasiaan tai vahingonkorvaukseen. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä lapsen elatusta koskevia asioita voidaan sovitella. Lapsen etu on sovittelussa turvattava.

Esimerkiksi kuluttajansuojaan liittyviä riitoja hoitavat myös kuluttajaneuvojat ja kuluttajavalituslautakunta. Rikosasioille on oma erillinen sovittelumenettelynsä.

Mitä sovittelu maksaa?

Sovittelusta koituu osapuolille vähemmän kustannuksia kuin oikeudenkäynnistä. Osapuolet vastaavat vain omista kustannuksistaan eikä vastapuolen kuluja tarvitse korvata. Oikeudellista avustajaa saa halutessaan käyttää. Soviteltavaan asiaan voi myös hakea oikeusapua oikeusaputoimistosta.

Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hän sovittelee virkatyönään. Jos on kyseessä asia, jossa tarvitaan jonkin tietyn alan asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää avustajaa, jonka palkkion korvaavat sovittelun osapuolet.

Sovittelusta peritään maksu kuten muistakin tuomioistuimen käsittelemistä asioista.

Miten sovittelua haluavan on meneteltävä?

Kumpi tahansa osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat pyytää sovittelun aloittamista. Riitaa sovitellaan yleensä jommankumman kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa.
Sovittelua voi pyytää jo ennen oikeudenkäyntiä. Sovittelua haluavan on tehtävä tuomioistuimelle hakemus sovittelusta. Hakemus on vapaamuotoinen ja siinä tulee lyhyesti kuvata, mitä ja keitä erimielisyys koskee sekä mitä edellytyksiä asian sovittelemiselle hakijan mielestä on. Hakijan ja vastapuolen yhteystiedot on mainittava hakemuksessa.

Sovittelua voi pyytää myös tuomioistuimessa jo vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Silloin ei tarvita erillistä hakemusta. Myös tuomioistuin voi ottaa esille mahdollisuuden sovitella vireillä olevaa asiaa.

Miten sovittelu tapahtuu?

Sovittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että osapuolilla on aito pyrkimys päästä sovintoon. Sovittelija ei ratkaise asiaa, vaan osapuolet itse. Heidän suostumuksellaan sovittelija kuitenkin voi tehdä ratkaisuehdotuksen.

Sovittelu etenee neuvotteluina, joita tuomari voi käydä sekä osapuolten kanssa yhteisesti että kummankin kanssa erikseen. Muitakin henkilöitä voidaan kuulla tarpeen mukaan. Sovittelun tulee olla joutuisaa, joten neuvottelut pyritään hoitamaan tiiviisti esimerkiksi yhden tai kahden päivän aikana. Sovittelu on yleensä julkista, eli mahdollinen· saa olla paikalla. Sovittelijan ja yhden osapuolen neuvottelu on kuitenkin yleisöltä suljettu. Muukin sovittelun osa voidaan toimittaa yleisön läsnä olematta, jos osapuoli haluaa.

Sovittelusta ei pidetä pöytäkirjaa eikä käytyjen keskustelujen sisältöä muutenkaan talleteta.

Sovinto voidaan vahvistaa

Jos sovinto syntyy, sen ehdot voidaan kirjoittaa sopimusasiakirjaksi. Sovinto voi merkitä esimerkiksi rahallista korvausta, työsuoritusta tai omaisuuden siirtämistä.
Osapuolten pyynnöstä tuomioistuin voi vahvistaa sovintosopimuksen. Silloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jonka perusteella esimerkiksi sovittu suoritus, vahingonkorvaus tai elatusapu voidaan periä ulosotossa.

Sovinnon vahvistamista koskevat samat muutoksenhakusäännökset kuin muitakin tuomioistuimen ratkaisuja. Muutosta sovinnon vahvistamispäätökseen voi hakea ilmoittamalla käräjäoikeudelle tyytymättömyytensä viikon kuluessa ja toimittamalla 30 päivän kuluessa muutoshakemuksen käräjäoikeuteen. Jollei sovintoa ole vahvistettu, se on tavallinen osapuolten välinen heitä sitova sopimus.

Sovittelun epäonnistuminen

Sovittelu päättyy, jos jompikumpi osapuolista ilmoittaa, ettei enää halua jatkaa sitä. Tuomarikin voi lopettaa sovittelun esimerkiksi silloin, jos hän havaitsee, ettei sovinnolle tosiasiassa ole edellytyksiä.

Sovittelun epäonnistuttua osapuolet voivat halutessaan viedä riitansa oikeudenkäyntiin. Jos oikeudenkäynti on jo ollut vireillä, sitä jatketaan. Oikeudenkäynnissä on eri tuomari kuin sovittelussa. Sellaisiin vastapuolen esittämiin asioihin, joita sovittelussa on tullut esille, ei saa vedota oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeudessa ratkaistun riita-asian sovittelu on mahdollista myös hovioikeudessa.

Lähde: Oikeusministeriö tiedotteet sovittelusta

Jussi Laaka
Asianajaja, Varatuomari
Puhelin: 0400 410 720
jussi.laaka@laaka.fi
https://laaka.fi
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Muita sinua mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita
Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
Avioehtosopimus
Vastuunrajoituslausekkeet osana asunto- ja kiinteistökauppaa
Testamentti osana jäämistösuunnittelua
Autotalliosakkeen kauppaan sovellettava laki
Laatuvirhe ulosmitatun kiinteistön kaupassa
Edunvalvontavaltuutus