Lapsen oikeus riittävään elatukseen
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat pääsääntöisesti aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Vanhempien elatusvelvollisuus pätee siitä huolimatta, ovatko he lapsensa huoltajia vaiko eivät. Siispä vaikka olisi sovittu yksinhuollosta, niin huollosta erotettu vanhempi vastaa lähtökohtaisesti silti lapsen elatuksesta.
Lain tarkoittama riittävä elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lapsen elatuksen tarpeeseen vaikuttaa mm. lapsen ikä ja mahdolliset erityistarpeet. Elatusapu määräytyy aina kunkin yksittäistapauksen olosuhteiden mukaan, mutta oikeusministeriön lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista julkaisema ohje sekä erilaiset tähän tarkoitukseen kehitetyt laskurit ovat oiva apukeino elatusavun suuruuden määrittämiseen.
Elatusavun maksaminen ja vanhemman elatuskyky
Elatusavun suorittamisvelvollisuus syntyy, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Lähtökohtana on, että elatusapua on yleensä maksettava kuukausittaisina suorituksina, jotka etävanhempi tekee lähivanhemmalle, ts. sille, jonka luona lapsi pääsäätöisesti asuu suurimman osan ajasta.
Vanhemmat vastaavat lain mukaan lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatusvastuu on siten riippuvainen heidän elatuskyvystään, jota on niin ikään arvioitava aina tapauskohtaisesti. Elatuskykyä arvioitaessa voidaan huomioon ottaa vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön. Elatuskykyyn vaikuttaa paitsi vanhemmalla käytössä olevien varojen määrä, myös vanhemman lakiin perustuva muu elatusvastuu. Yksinkertaisimmillaan kummankin vanhemman tulot selvitetään ja vanhempien tulot lasketaan yhteen, jolloin lapsen elatuksen tarpeen kattamiseksi elatusapuna suoritettava rahamäärä määräytyy sen mukaan kuinka suurta prosenttiosuutta elatusvelvollisen tulot vastaavat vanhempien yhteenlasketuista tuloista.
Vanhemman elatusvastuun laajuutta määritettäessä voidaan sitä rajoittavana tekijänä ottaa huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuus vastata itse elatuksestaan.
Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi eri määräisenä eri ajanjaksoilta. Tietyin kriteerein se voidaan myös vahvistaa suoritettavaksi kertamaksuna, joskin tämä on käytännössä hyvin harvinaista.
Elatusavun vahvistaminen
Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomiolla. Erotilanteessa vanhempien keskinäiset välit voivat toisinaan olla hyvinkin riitaisat, mutta lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys tulisi tästä huolimatta pystyä aina asettamaan etusijalle. Lapsen asioista tulisi ensisijaisesti pyrkiä aina sopimaan sovinnollisesti. Sosiaaliviranomaisilta on mahdollista saada tukea ja neuvoja lasta koskevista asioista sopimiseksi, ja yleensä vanhemmat kykenevätkin sopimaan lapsen elatuksesta ilman, että lapsi joutuisi elämään vanhempien keskinäisten riitaisuuksien keskellä. Mikäli elatuksesta saadaan sovittua, vahvistaa sosiaalilautakunta elatusavusta tehdyn sopimuksen edellyttäen, että se täyttää laissa säädetyt sisältö- ja muotovaatimukset.
Jos lapsen vanhemmat eivät pääse sovintoon elatusavusta, asia voidaan ratkaista käräjäoikeuden tuomiolla. Lapsen elatusta koskeva asia käsitellään vanhempien erotilanteessa yleensä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen yhteydessä. Kuitenkin on myös sellaisia tilanteita, joissa kysymystä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tarvitse lainkaan ratkaista. Tällöin käräjäoikeuden käsiteltäväksi voidaan viedä myös pelkästään vaatimus lapsen elatuksesta.
Elatusapua koskeva kanne tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitetulla kirjallisella haastehakemuksella. Kanne annetaan tiedoksi vastaajan asemassa olevalle vanhemmalle, eli sille jolta elatusapua vaaditaan. Samalla käräjäoikeus asettaa määräajan, johon mennessä vastaajan tulee antaa vastauksensa haastehakemukseen. Kantajana asiassa on elatusapua hakeva lapsi, jota edustaa pääsääntöisesti tämän huoltaja. Elatusapua koskevaa kannetta voi ajaa lapsen puolesta tämän huoltaja, lapselle määrätty edunvalvoja sekä joissain tilanteissa myös sosiaalilautakunta.
Riitainen asia käsitellään yleensä käräjäoikeuden suullisessa käsittelyssä riita-asioiden käsittelystä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Tällöin oikeuden istunnossa käydään lävitse hakemukseen liittyvä kirjallinen todistusaineisto ja kuullaan asiaan osalliset sekä mahdolliset muut todistajat. Kanteen käsittelyn päätteeksi tuomioistuin vahvistaa mahdollisen elatusavun määrän ja sen suorittamistavan.
Mistä lukien elatusapua määrätään?
Elatusapu vahvistetaan pääsääntöisesti suoritettavaksi joko kanteen vireillepanosta, tai tuomiossa määrätystä tätä myöhäisemmästä ajankohdasta lukien.
Erityisen painavista syistä tuomioistuin voi myös määrätä elatusapua suoritettavaksi jo kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. Tällöinkin elatusapua voidaan kuitenkin määrätä suoritettavaksi enintään yhdeltä kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta.
Poikkeuksen edellä mainittuun muodostaa tilanne, jossa elatusapua koskeva kanne on pantu vireille vuoden kuluessa siitä, kun isyys on vahvistettu joko tunnustamisella tai lainvoimaisella tuomiolla. Tällöin lapsen isä voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua jo lapsen syntymästä lukien, mikäli tämä harkitaan kohtuulliseksi. Elatusapua ei kuitenkaan voida tällöinkään määrätä suoritettavaksi pidemmältä ajalta, kuin viideltä kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta.
Väliaikainen määräys
Kun lapsen elatusta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi antaa elatusavusta myös väliaikaisen määräyksen, jos se on tarpeen lapsen elatuksen turvaamiseksi.
Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei tällöin saa hakea muutosta.
Oikeudenkäyntikulut
Mikäli kantajan asemassa oleva lapsi häviää elatusapua koskevan asian, hän ei pääsääntöisesti ole velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja. Erityisestä syystä vastapuolen kulut voidaan kuitenkin määrätä korvattaviksi. Jos sen sijaan vastaajan asemassa oleva vanhempi häviää asian, hän on velvollinen korvaamaan myös vastapuolen, eli lapsen oikeudenkäyntikulut.
Muutoksenhaku käräjäoikeuden tuomioon
Elatusapua koskevaan käräjäoikeuden tuomioon voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen. Hovioikeus ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ota valitusta käsiteltäväkseen, vaan valituksen käsitteleminen hovioikeudessa edellyttää, että hovioikeus myöntää asiassa jatkokäsittelyluvan.
Lopuksi
Erotilanteessa vanhempien keskinäiset välit voivat olla hyvinkin riitaisat. Lapsen kautta tapahtuva riitely voi kuitenkin vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen, ja vanhempien tulisi tällaisessakin tilanteessa pystyä sulkemaan keskinäiset riitaisuutensa lasta koskevien asioiden ulkopuolelle. Vanhempien väliseen sopimukseen pääseminen on lapsen kannalta aina tuomioistuinkäsittelyä parempi vaihtoehto. Aina sopiminen ei kuitenkaan onnistu, jolloin lapsen elatuksen turvaaminen voi edellyttää elatusavun hakemista oikeusteitse. Lakimiehiltämme voit kysyä neuvoa lapsen elatusta ja sen määräytymistä koskevissa asioissa. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Lapsen tapaamiset eivät toteudu, mitä tehdä?
- Lasta koskevien asioiden käsittely tuomioistuimessa
- Lapsen oikeudet vanhempien eron jälkeen