Vanhemmat ovat sopineet tai tuomioistuin on päättänyt kumman vanhemman luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona ei asu. Sopimuksen tai päätöksen jälkeen voi syntyä tilanne, että lapsen tapaamisoikeus ei toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla. Tässä artikkelissa selvitetään, miten tällaisessa tilanteessa voi toimia.
Muuttuneet olosuhteet
Joskus vanhempien tai lapsen olosuhteissa voi tulla sellaisia muutoksia, ettei voimassa olevan sopimuksen tai päätöksen toteutuminen ole mahdollista. Esimerkiksi vanhemman asuinpaikka on muuttunut siten, että voimassa oleva tapaamisjärjestely ei ole mahdollista tai se ei ole lapsen edun mukainen. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan uudesta tapaamisjärjestelystä. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen uudesta järjestelystä voidaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi uuden päätöksen saamiseksi.
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
Usein epätyydyttävä tilanne syntyy siitä syystä, että lapsen lähivanhempi ei syystä tai toisesta noudata sopimusta tai päätöstä, eivätkä lapsen tapaamiset toteudu. Tässä tilanteessa vanhemmat eivät myös yleensä kykene sopimaan uudesta järjestellystä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta säädetystä laista selviää menettelyvaihtoehdot riitaisessa tilanteessa.
Tuomioistuimen päätös tai väliaikainen määräys pannan täytäntöön täytäntöönpano laissa säädetyssä järjestyksessä. Myös sosiaalihuollon viranomaisen vahvistama sopimus pannaan täytäntöön täytäntöönpano lain mukaisesti.
Täytäntöönpanon hakeminen
Täytäntöönpanoa koskeva hakemus toimitetaan siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä lapsella tai hakijan vastapuolella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka jonka tuomiopiirissä jompikumpi oleskelee.
Mikäli lapsen huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta täytäntöönpanoa voidaan hakea myös lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä.
Täytäntöönpanosovittelu
Pääsäännön mukaan, kun täytäntöönpanohakemus on saapunut käräjäoikeuteen, niin käräjäoikeuden on annettava sovittelijan tehtäväksi järjestää osapuolten välillä sovittelu. Sovittelu voidaan jättää toimittamatta, jos lapsen etu vaatii, että päätös on painavista syistä pantava heti täytäntöön. Sovittelu voidaan jättää toimittamatta myös, jos aikaisemmin sovittelun perusteella on ilmeistä, että sovittelu ei onnistu tai huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, jollei sovittelun järjestämiseen ole erityisiä syitä.
Sovittelun tarkoitus
Sovittelun tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sovittelussa myös selvitetään, onko täytäntöönpanon kohteena oleva päätös tai sopimus lapsen edun mukainen.
Sovittelijan tulee keskustella vanhempien kanssa. Sovittelijan on pyrittävä järjestämään myös yhteinen neuvottelu. Sovittelijan tulee myös keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa, jos lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista. Sovittelussa on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide.
Sovittelun keskeinen tavoite on, että vanhemmat pystyisivät kärjistyneessäkin tilanteessa neuvottelemaan lastaan koskevasta asiasta sekä sopimaan asian lapsen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Sovittelun aika
Käräjäoikeus määrää ajan, jonka kuluessa sovittelijan tulee toimittaa kertomus toimenpiteistä, joihin on ryhdytty. Edellä mainittua aikaa ei lähtökohtaisesti saa määrätä neljää viikkoa pidemmäksi, ellei tähän ole pakottavaa syytä. Sovittelijan perustellusta hakemuksesta käräjäoikeus voi pidentää määräaikaa. Lähtökohtana kaikissa lapsia koskevissa asioissa on, että ne tulisi kyetä käsittelemään ja ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.
Sovittelukertomus
Mikäli sovittelu ei ole johtanut sopimukseen, niin kertomuksessa on tuotava puolueettomasti ja totuudenmukaisesti esiin kaikki seikat, joilla saattaa olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Jos käräjäoikeus saamansa sovittelijan kertomuksen perusteella katsoo, että sovittelun jatkaminen edistää vanhempien yhteistoimintaa, niin se voi määrätä sovittelijan jatkamaan sovittelua. Tällöin sovittelijan tulee antaa käräjäoikeuden määräämässä ajassa uusi sovittelukertomus. Käräjäoikeus voi määrätä sovittelijan täydentämään kertomusta, jos kertomus on puutteellinen tai jos käsittelyn aikana on ilmennyt uusia seikkoja, joitten takia täydentäminen on perusteltua.
Mikäli vanhemmat eivät pääse sovittelun aikana sopimukseen asiassa, niin sovittelukertomuksella ja siinä esitetyillä seikoilla on hyvin merkittävä asema, kun käräjäoikeus tekee päätöksen asiassa.
Tuomioistuimen päätös
Tuomioistuin voi pyynnöstä käsittelyn ajaksi tai muutoin väliaikaisesti taikka vähäisessä määrin pysyvästi muuttaa tai täsmentää tapaamisoikeutta koskevia ehtoja, jos se edistää tapaamisoikeuden toteutumista ja on lapsen edun mukaista. Käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos täytäntöönpano on muuttuneista olosuhteista tai muusta syystä johtuen selvästi lapsen edun vastaista.
Täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä käräjäoikeus voi siis tehdä päätökseen pysyvästi vain vähäisiä muutoksia. Mikäli muuttuneet olosuhteet tai lapsen etu vaativat laajempia muutoksia, niin vanhempien tulisi pystyä sopimaan muutoksista. Ellein sopimusta synny ja täytäntöönpanohakemus hylätään, niin huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian voi hakemuksella saattaa uutena asiana käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeuden rajalliset mahdollisuudet osoittavat sen, että menettely on lähtökohtaisesti tarkoitettu tilanteisiin, joissa toinen vanhemmista vailla perusteita ei noudata sopimusta.
Päätöksen täytäntöönpano määräys
Kun tuomioistuin päättää, että lapsen huoltoa koskeva päätös on pantava täytäntöön, hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla taikka siten, että lapsi määrätään noudettavaksi.
Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla hakijan vastapuoli sallimaan lapsen ja hakijan väliset tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä on määrätty. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi siten, että hakijan vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla täyttämään mitä päätöksessä on määrätty. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano voidaan kuitenkin määrätä toimitettavaksi myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi, jos voidaan pitää todennäköisenä, että tapaaminen muutoin jää toteutumatta, ja jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.
Kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos noutamista tai muuta toimenpidettä ei lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun syyn vuoksi voida suorittaa on se siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Lapseen kohdistuvissa toimenpiteissä ovat mukana sosiaalihuollon ammattilaiset.
Lapsen tahdon huomioon ottaminen
Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa.
Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan lakiin noinkin tarkasti kirjattu lapsen ikään perustuva määräämisoikeus on lain sudenkuoppa. Lapsen tahdon osalta on vaarana, että sitä ollaan valmiita käyttämään väärin. Tässä kohti vanhempien välisen yhteistyön ja lapsen edun tunnistamisen merkitys korostuu. Lapsen ei pidä missään nimessä joutua vanhempien riitojen väliin. Voidaan käytännössä kaikkia tapauksia koskien todeta, että 12 vuotta vanha lapsi haluaa olla yhteydessä molempiin vanhempiinsa. Näin pienen ja nuoren lapsen ei koskaan pitäisi joutua tällaisissa asioissa kertomaan omaa mielipidettään ainakaan noin merkityksellisessä asiassa.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Lasta koskevien asioiden käsittely tuomioistuimessa
- Lapsen oikeudet vanhempien eron jälkeen
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen