Monesti ihmisten kuulee sanovan jollekin, että sinä teit tuon tahallasi. Mitä tahallisuus käytännössä tarkoittaa. Tahallisuudella ja sen määrittelemisellä on monet ulottuvuudet. Tahallisuus on yksi keskeinen rikosoikeuden peruskäsite. Käytännössä sillä onko henkilö toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti/huolimattomasti saa ratkaisen merkitykset rikosoikeudessa ja rikoksesta seuraavalla rangaistuksella. Esimerkiksi aiheutuneiden vahinkojen osalta on korvausvastuussa riippumatta siitä, onko vahinko aiheutettu täysin tietoisesti tai huolimattomasti toimien. Tahallisuuden oikeudellinen arviointi ja sisältö irtaantuu ihmisten puhekielessä käyttämästä. Ihmisten puhekielessä käyttämä ilmaisu tahallaan tehty tarkoittaa oikeudellisessa arvioinnissa hyvin usein huolimattomuutta.
Tahallisuuden määritelmä
Tahallisuutta määritellään Rikoslaki 3 luku 6 §:ssä. Säännös pitää sisällään kolme eri tahallisuuden lajia. Tarkoitustahallisuus, varmuustahallisuus ja todennäköisyystahallisuus. Valtaosa rikoslaissa rangaistavaksi säädetyistä teoista edellyttää tekijältään tahallisuutta. Mikäli tuottamuksellinen toiminta on rangaistavaa, ilmenee se rangaistussäännöksestä. Rikoslain 3 luvun 6 §:n tahallisuus pohjautuu seurauksen syntymiseen ja tekijän eriasteiseen tietoisuuteen seurauksen mahdollisuudesta.
Tarkoitustahallisuus
Tarkoitustahallisuutta voidaan pitää tahallisuuslajeista raskaimpana. Tarkoitustahallisesti toimivan henkilön nimenomainen tarkoitus on aiheuttaa tietty seuraamus, jonka hän tietää kielletyksi. Tarkoitustahallisuus täyttyy, jos tekijä arvioi seurauksen olevan odotettavissa, eikä pidä seurausta epätodennäköisenä. Tekijällä ei ole objektiivisesti arvioiden varteen otettavaa tiedottomuutta tekonsa seurauksesta. Mikäli menettelyn seuraamus on hyvin yllätyksellinen tekijän menettelyä, voidaan arvioida lievempänä rikoksena tai tuottamuksellisen tekona. Esimerkiksi herra A on kyllästynyt naapurinsa autostereoiden huudattamiseen. Tämän lopettaakseen herra A päättää lopettaa homman polttamalla naapurin auton. Auton polttamisen osalta herra A on syyllistynyt vahingontekoon tarkoitustahallisesti. Jos naapuri järkyttyy asiasta siten, että saa vakavan sairauskohtauksen, niin sairauskohtausta herra A ei ole aiheuttanut ainakaan tarkoitustahallisesti.
Varmuustahallisuus
Tässä tahallisuuden lajissa tekijän tavoitteena ei ole tietyn seurauksen syntyminen. Tekijä kuitenkin mieltää, että hänen tavoittelemaansa seuraamukseen liittyy käytännössä varmuudella myös oheisseuraamus tai seuraamuksia. Herra A on kyllästynyt naapurinsa toimintaan siinä määrin, että hän päättää surmata naapurinsa. Tässä tarkoituksessa herra A käy virittämässä pommeja naapurin omakotitalon ympärille. Vaikka herra A:n nimenomaisena tarkoituksena oli surmata ainoastaan naapurin isäntä, niin hän on syyllistynyt tahalliseen henkirikokseen myös muiden perheen jäsenten kohdalla. Lisäksi herra A on syyllistynyt tahalliseen tuhotyöhön omakotitalon tuhoutumisen osalta.
Todennäköisyystahallisuus
Todennäköisyystahallisuus on tahallisuuden lievin laji ja näissä arvioinneissa tehdään rajanvetoa tuottamukselliseen/huolimattomaan menettelyyn. Tässä tahallisuuden lajissa seurauksen aiheuttaminen ei ole ollut tekijän tarkoitus. Tekijä ei ole myöskään mieltänyt seurauksen syntymistä varmaksi. Tekijän katsotaan kuitenkin toimineen tahallisesti, mikäli hän on mieltänyt seuraamuksen syntymisen enemmän tai vähemmän todennäköiseksi. Tekijän tulee mieltää, että seurauksen syntyminen on todennäköisempää kuin seurauksen syntymättä jääminen.
Määrällisesti merkittävä osa asioista sekä näytöllisesti että harkinnan osalta sijoittuu juuri todennäköisyystahallisuuden arviointiin. Oikeuskirjallisuudessa ja – käytännössä on lähdetty siitä, että objektiivisen arvioinnin perusteella seurauksen syntymisen on oltava yli 50 %, jotta tekijän tahallisuus täyttyy. Todennäköisyystahallisuudessa keskeiseen asemaan nousee mahdollisten seuraamusten ennakointi ja niiden välttäminen. Ennakoitavana seuraamuksena voidaan pitää vain teolle tyypillistä vahinkoseuraamusta, jonka ilmenemisen tekijä on voinut ja hänen olisi pitänyt voida joko oman tai vähintään yleisen elämänkokemuksen perusteella mieltää mahdolliseksi.
Esimerkiksi jo herra A kohdistaa toiseen henkilöön fyysistä väkivaltaa, jonka ei yleisen elämän kokemuksen perusteella olisi pitänyt johtaa kuolemaan, niin A:ta ei tuomiota taposta. Mutta A tuomitaan tuottamuksellisesta henkirikoksesta tai tahallisesta pahoinpitelyrikoksesta.
Olosuhdetahallisuus
Edellä mainittu rikoslain 6 luvun 3 §:n säännös ilmaisee seuraustahallisuutta. Asian arviointia helpottaa siis se, että henkilön toiminasta on tullut havaittava seuraus, joka erottuu normaalista tilanteesta. Joku vammautuu, omaisuutta tuhoutuu tai muuta vastaava. Seuraustahallisuuden ulkopuolelle jää vielä rikostyypeittäin vaihteleva olosuhdetahallisuus. Olosuhdetahallisuuden määrittelemiselle ei ole sillä tavalla vakiintuneita arviointimenetelmiä, kun rikoslain 6 luvun 3 §: mukaiselle tahallisuudelle. Olosuhdetahallisuutta selventää ja sisältöä sille antaa rikoslain 4 luvun 1 §. Tämän mukaisesti henkilön tulee olla selvillä kaikista niistä tekijöistä, jotka tekevät hänen teostaan rangaistavan. Esimerkiksi herra A ajaa henkilöautolla kesäyönä 100 kilometriä tunnissa hiljaisella tieosuudella, jossa on 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Herra A:n ajosuoritus ei aiheuta edes vaaratilannetta kenellekään, mitään objektiivisesti havaittavaa seurausta tai edes vaaraa ei ilmene. Herra A syyllistyy kuitenkin tahalliseen liikennerikokseen, koska tiellä oli nopeusrajoitus, joka olisi pitänyt ottaa huomioon.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Tarvitsetko apua?
Lue lisää tekstejämme:
- Yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistuminen
- Osakeyhtiölain mukainen laiton varojenjako
- Yrityssaneerausmenettely
- Mitä tehdä kun yrityksellä maksuvaikeuksia?