Olet päättänyt pelastaa ylivelkaantuneen yrityksesi tai elinkeinosi jatkuvuuden hakemalla yrityssaneerausmenettelyn aloittamista. Tässä artikkelissa kuvataan menettelyn pääpiirteet.
Hakemuksen käsittely
Kun hakemus on tullut käräjäoikeudessa vireille, on tuomioistuimen annettava velallisen hakemus tiedoksi suurimmille velkojille sekä muillekin velkojille, joita käräjäoikeus katsoo tarpeelliseksi kuulla hakemuksesta. Samalla käräjäoikeuden on varattava velkojille tilaisuus esittää kirjallisesti mielipiteensä hakemuksesta.
Mikäli velallinen on jättänyt hakemuksen yhdessä vähintään kahden velkojan kanssa, joiden saatavat edustavat vähintään viidennestä tunnetuista veloista ja eivät ole velallisen läheisiä tai velkojat ovat puoltaneet hakemusta voidaan saneerausmenettely aloittaa muita velkojia kuulematta.
Mikäli velkoja tai velkojat vastustavat velallisen tekemää hakemusta, voidaan hakemuksen ratkaisemiseksi joutua pitämään suullinen pääkäsittely. Tämä välttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että hakemus ja sen perusteet sekä tarvittavat asiakirjat valmistellaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Saneerausmenettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset
Saneerausmenettelyn alkaminen ei lähtökohtaisesti vaikuta velallisen tekemiin sitoumuksiin. Menettelyn alkaminen keskeyttää viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle. Myös muunlaiset maksuviivästysseuraamukset keskeytyvät. Saneerausvelalla tarkoitetaan velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireille tuloa. Hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät velvoitteet tulee maksaa normaalilla tavalla, eikä saneerausohjelma tule näiden velkojen järjestelyä.
Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Mikäli saneerausvelkoja maksetaan kiellon vastaisesti, on maksut palautettava. Kiellon estämättä tulee maksaa työntekijöiden palkat ja muut sosiaaliluonteiset maksu, jotka ilmenevät tarkemmin yrityssaneerauslaista.
Menettelyn alettua velkoja ei saa kohdistaa velalliseen toimenpiteitä saneerausvelan perimiseksi ja jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velkoja ei saa käyttää esinevakuuteen tai muuhun vakuuteen liittyviä rahaksimuutto- tai takaisinotto-oikeuksia maksun saamiseksi. Velkoja ei voi irtisanoa velkaa ja irtisanoa tai purkaa velan perusteena olevaa sopimusta maksuviivästyksen vuoksi. Tililuotoa tai muuta jatkuvaa luottoa koskevan sopimuksen purkaminen tai irtisanominen on mahdollista. Näin velkojalla on mahdollisuus estää uuden velan syntyminen. Myöskään hallinnollisia toimenpiteitä, jotka perustuvat maksun laiminlyöntiin ei saa käyttää. Kieltojen vastaisesti suoritetut toimenpiteet ovat tehottomia. Tuomioistuin voi vakuusvelkojan vaatimuksesta selvittäjää kuultuaan myöntää kielloista tiettyjä poikkeuksia.
Hakijan vaatimuksesta tuomioistuin voi määrätä edellä mainitut kieltojen olemaan väliaikaisina voimassa jo ennen menettelyn aloittamista, jos siihen harkitaan olevan tarvetta.
Kieltojen tarkoituksena on rauhoittaa tilanne velallisen tilanteen selvittämisen ajaksi ja turvata velkojien tasapuolinen kohtelu.
Velallisen määräysvalta
Velallisella säilyy menettelyn alkamisen jälkeenkin valta määrätä omaisuudestaan ja toiminnastaan. Yrityssaneerauslaissa on lueteltu toimenpiteet, jotka edellyttävät selvittäjän suostumusta. Velallisen määräysvaltaa voidaan selvittäjän tai velkojen vaatimuksesta rajoittaa myös laajemmin, jos on olemassa vaara, että velallinen menettelee velkojan etua vahingoittavalla tai sitä vaarantavalla tavalla. Edellä mainitut laajemmat kiellot ilmenevät yrityssaneerauslaista.
Selvittäjä
Menettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuin määrää selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on laatia selvitys velallisen taloudellisesta tilanteesta, huolehtia tarpeen mukaan aikaisemman liiketoiminnan tarkastuksesta sekä valvoa velkojien etua ja vastata velallisen toiminnan seurannasta menettelyn aikana. Saneerausmenettelyssä voidaan asettaa myös velkojatoimikunta, joka avustaa selvittäjää.
Selvittäjän tehtävä tähtää ja keskisimpänä tehtävän on saneerausohjelma ehdotuksen laatiminen yhteistyössä asianosaisten kanssa.
Saneerausohjelma
Saneerausohjelma sisältää määräykset velallisen toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä. Saneerausohjelma sisältää määräykset velkojen uudelleen järjestelemisestä. Yrityssaneerauslaissa ei määritellä tarkemmin saneerauksen vaatimia liiketaloudellisia keinoja, vaan tarvittavat toimenpiteet määräytyvät tapauskohtaisesti. Ne keinot mitä velkojen uudelleen järjestämiseksi voidaan käyttää, on yrityssaneerauslaissa määrätty seikkaperäisemmin. Velkajärjestely keinoina voidaan muuttaa velan maksuaikataulua, määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi, alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta ja alentaa maksamatta olevan velan määrää. Vakuusvelat ovat erityisasemassa sillä tavoin, että velan määrää ei voida alentaa. Muut järjestelykeinot ovat käytettävissä. Saneerauksessa velkojalle tuleva suoritus ei saa olla arvoltaan pienempi, kuin mitä velkoja saisi konkurssissa.
Saneerausohjelmaa voidaan luonnehtia suunnitelmaksi, joiden tavoitteena on korjata yrityksen toimintaedellytyksiä. Kun yritys on suorittanut saneerausohjelman mukaisesti velat niin se vapautuu saneerausveloistaan siltä osin kuin niille ei saneerausohjelman mukaan pidä maksaa suorituksia.
Saneerausohjelma kestää yleensä useita vuosia.
Saneerausohjelman vahvistaminen
Tuomioistuin päättää saneerausohjelman vahvistamisesta sen jälkeen kun velkojat ovat saaneet tilaisuuden perehtyä ehdotukseen ilmaista kantansa ja äänestää siitä. Äänestystä varten velkojat jaetaan saatavansa perusteella velkojaryhmiin. Tuomioistuin tutkii, että laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle ovat olemassa. Tuomioistuin ei ota kantaa ohjelman liiketaloudellisiin toimenpiteisiin. Saneerausohjelma voidaan vahvistaa, jos kaikki velkojat hyväksyvät sen. Saneerausohjelma voidaan hyväksyä laissa määrätyin edellytyksin kaikkien velkojaryhmien enemmistön ja myös tietyissä tapauksissa yhdenkin velkojaryhmän enemmistön kannattamana. Yksityiskohtaiset säännökset vahvistamismenettelystä on kuvattu yrityssaneerauslaissa.
Kun saneerausohjelma on vahvistettu se määrää saneerausvelkojen ehdot ja korvaa velkasuhteiden aiemmat ehdot.
Saneerausohjelman toteuttaminen
Saneerausohjelman toteuttaminen on ensisijaisesti velallisen vastuulla. Ohjelman ajaksi voidaan määrätä valvoja, jonka tehtävänä on velkojien lukuun seurata ohjelman toteutumista ja huolehtia sellaisista ohjelmassa mahdollisesti edellytetyistä toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Valvojan on määräajoin annettava velkojille selonteko saneerausohjelman toteutumisesta. Jollei valvojaa ole määrätty, tulee velallisen huolehtia itse selonteosta velkojille.
Tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta määrätä saneerausohjelman mukaisen, kyseistä velkojaa koskevan velkajärjestelyn raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle eikä ole täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa.
Jos varojenjakokieltoa on rikottu, saneerausohjelman mukainen velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan niiden velkojien osalta, joiden oikeutta suoritukseen saataviensa pääomasta on ohjelmassa rajoitettu. Vaatimuksen tästä voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta.
Tuomioistuin voi myös määrätä saneerausohjelman mukaisen velkajärjestelyn raukeamaan, jos raukeamiselle on ohjelmassa määrätty muu kuin edellä mainittu tarkoitettu peruste. Vaatimuksen tästä voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta.
Velkojalla, jonka osalta velkajärjestely raukeaa, on samanlainen oikeus suoritukseen kuin jos saneerausohjelmaa ei olisi vahvistettu. Velallisen ei kuitenkaan ole suoritettava velalle viivästyskorkoa velkajärjestelyn voimassaoloajalta, jollei tuomioistuin erityisestä syystä määrää toisin.
Koko saneerausohjelma voidaan määrät raukeamaan, jos käy ilmi, että ohjelman vahvistamiselle olisi ollut este. Este peruste voi olla esimerkiksi se, että velallinen on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa syyllistynyt velallisen rikokseen tai rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen. Esteperusteet on yksilöity yrityssaneerauslaissa.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla työoikeudellisista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Tarvitsetko apua?
Lue lisää aiheesta:
- Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet
- Mitä tehdä kun yrityksellä maksuvaikeuksia
- Yksityishenkilön velkajärjestelyn edellytykset ja esteet
- Takaisinsaanti konkurssipesään