Konkurssiin asettamisen yleisenä edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan konkurssilain mukaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyys on tilapäistä, mikäli velallisen maksukyvyn katsotaan parantuvan riittävissä määrin riittävän lyhyen ajan kuluessa. Tällöin velallista ei voida asettaa konkurssiin, vaikka velallisella ei olisikaan välittömästi käytössään tarvittavia varoja velkojen maksuun.
Maksukyvyttömyyden toteaminen ja maksukyvyttömyysolettamat
Näyttötaakka velallisen maksukyvyttömyydestä on pääsääntöisesti konkurssin hakijalla. Tämä ei yleensä tuota ongelmia velallisen hakiessa konkurssia itse, sillä lähtökohtaisesti velallisen oma ilmoitus riittää maksukyvyttömyyden toteamiseksi. Muissa tapauksissa maksukyvyttömyyden toteennäyttäminen voi sen sijaan olla hankalaa, sillä velkojalla ei usein ole käytössään kaikkia tarvittavia tietoja velallisen taloudesta. Todistelun helpottamiseksi konkurssilaissa on säädetty maksukyvyttömyysolettamista, joiden mukaisten edellytysten täyttyessä velallista pidetään maksukyvyttömänä, ellei toisin osoiteta. Maksukyvyttömyysolettamiin ei ole kuitenkaan pakko vedota, vaan maksukyvyttömyys voidaan todeta myös muutoin riittävän näytön perusteella.
1. Velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä
Ensimmäisenä maksukyvyttömyysolettamana on yllä mainittu velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä, jota voidaan soveltaa sekä velallisen, että velkojan hakiessa velallista konkurssiin.
2. Maksujen lakkauttaminen
Toisena maksukyvyttömyysolettamana on maksujen lakkauttaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että velallinen on jättänyt maksuja yleisesti maksamatta maksuongelmien vuoksi. Muutamien maksujen maksamatta jättäminen ei näin ollen riitä, eikä myöskään se, että maksuja on jätetty maksamatta niihin liittyvien riitaisuuksien vuoksi. Maksujen lakkauttaminen voidaan todistaa velallisen antamalla nimenomaisella lakkauttamisilmoituksella tai muutoin ulospäin näkyvällä maksujen lakkauttamisella.
3. Tulokseton ulosotto
Kolmantena maksukyvyttömyysolettamana on tulokseton ulosotto. Olettaman mukaiset edellytykset täyttyvät, kun konkurssihakemusta edeltävän kuuden kuukauden aikana on ilmennyt, että velalliselta ei kerry ulosotossa riittäviä varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi. Käytännössä tämä voidaan todistaa ulosottomiehen toimittamalla estetodistuksella.
4. Konkurssiuhkainen maksukehotus
Neljäs ja viimeinen maksukyvyttömyysolettamana koskee liike- tai ammattitoiminnastaan kirjanpitovelvollisia velallisia. Olettaman mukaan maksukyvyttömänä pidetään velallista, joka ei maksukehotuksen saatuaan ole maksanut selvää ja erääntynyttä saatavaa laissa säädetyssä määräajassa. Lisäedellytyksinä konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttämiselle on, että maksukehotus on annettu todisteellisesti tiedoksi velalliselle ja siinä on mainittu saatavan peruste ja määrä, sekä ilmoitettu konkurssin uhasta.
Velkojan on tehtävä konkurssihakemus kolmen kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä ja velan on oltava tällöin edelleen maksamatta. Tavallisesti määräaika velan maksamiselle on viikko maksukehotuksen saamisesta, mutta koronavirusepidemian vaikutusten vuoksi konkurssilakia on tältä osin muutettu väliaikaisesti. Väliaikaisen lain voimassaoloaikana 1.2.2021–30.9.2021 maksuaikaa on 30 päivää. Aiemman väliaikaisen lainmuutoksen aikana konkurssiuhkainen maksukehotus oli kokonaan poistettu maksukyvyttömyysolettamista. Tällä hetkellä voimassa olevalla lainmuutoksella on tarkoitus helpottaa elinvoimaisten yritysten selviämistä koronakriisin yli tarjoamalla yrityksille lisäaikaa maksujen järjestelyyn.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Yhteisösakko
- Yrityssaneerausmenettely
- Mitä tehdä, kun yrityksellä maksuvaikeuksia
- Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet
- Takaisinsaanti konkurssipesään