Yhteisösakko tarkoittaa rangaistusta, joka voidaan tietyin edellytyksin tuomita oikeushenkilön maksettavaksi sen toiminnassa tehdystä rikoksesta. Oikeushenkilö tarkoittaa esimerkiksi osakeyhtiötä.
Yhteisösakkoa ei voida tuomita mistä tahansa yrityksen toiminnassa tehdystä rikoksesta, vaan rikoslaissa on oltava nimenomainen maininta siitä, että yhteisösakko voi seurata juuri kyseisestä rikoksesta. Tällaisia rikoksia ovat mm. tietyt talous-, työ- ja ympäristörikokset, kuten lahjuksen antaminen ja työturvallisuusrikos.
Lain mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko on mahdollista tuomita, vaikka varsinaista rikoksentekijää ei saataisi selville. Tällöin tiedetään, että rikos on tehty, mutta ei ole varmaa, kuka on tehnyt rikoksen.
Yhteisösakko on määrältään vähintään 850 euroa ja enintään 850 000 euroa. Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan rikosvastuun perustavan laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden, sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan.
Vaikka tuomitsemisen edellytykset olisivat käsillä, voidaan yhteisösakko jättää tuomitsematta esimerkiksi silloin, jos oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos on vähäinen tai jos johdon osuus on ollut rikoksessa vain vähäinen.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla työoikeudellisista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Tarvitsetko apua?
Aiheeseen liityviä blogikirjoituksia:
- Periytyvätkö vainajan velat?
- Yksityishenkilön velkajärjestelyn edellytykset ja esteet
- Yrityssaanerausmenettely
- Voidaanko perintö ulosmitata ja voiko tämän jotenkin välttää?