Soita meille 010 841 9900 (8,35snt/puhelu + 16,69snt/min sis. alv 24%)

Koronaviruspandemia

Kirjoittaja /

Mitä koronaviruspandemian osalta yritysten ja työnantajien tulee huomioida 1.1.2021 lähtien.

Alkutilanne

Alkuvuodesta 2020 suomi kohtasi uudenlaisen ja vakavan uhkan koronaviruspandemian muodossa. Koronan terveydellisten haittavaikutusten minimoiseksi valtiovalta joutui nopealla aikataululla asettamaan monenlaisia rajoituksia ja suosituksia. Suoritettuja toimenpiteitä voidaan pitää erittäin merkittävinä koko suomen itsenäisyyden aikana.

Henkilöiden vapaata liikkumista ja kokoontumista rajoitetiin. Asetetut rajoitukset heikensivät yritysten ja työnantajien toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta hoitaa velvoitteitaan. Rajoitukset vaikuttivat ihmisten työntekoon ja vapaa-ajan toimintaan.

Koronaviruspandemia ja sen rajoitusten tiedettiin aiheuttavan monille taloudellisesti vakaillekin yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei kuitenkaan tulisi olemaan pysyvä. Tästä syytä eduskunta hyväksyi monia väliaikaisia muutoksia lainsäädäntöön yritysten toimintaedellytysten ja tulevaisuuden turvaamiseksi.

On erittäin tärkeää tiedostaa, että näillä näkymin väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa.

Konkurssilaki

Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 28.4. väliaikaisen muutoksen. Konkurssilain väliaikaisella muutoksella rajoitettiin velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta. Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka on maksukyvytön.

Konkurssilain 2 luvun 3 §:n säännöstä oletetusta maksukyvyttömyydestä muutettiin väliaikaisesti.

Ennen väliaikaista lain muutosta velallinen, joka on tai on viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemuksen tekemistä ollut liike- tai ammattitoiminnastaan kirjanpitovelvollinen, ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa oletettiin maksukyvyttömäksi. Tämä ns. seitsenpäiväinen maksuvaatimus on velkojan kannalta selvä ja yleisesti käytetty selvitys osoittamaan velallisen maksukyvyttömyys velkojan jättämän konkurssihakemuksen perusteeksi. Tämä ei ole konkurssilain väliaikaisen muutoksen aikana riittänyt konkurssihakemuksen perusteeksi.

Konkurssilain väliaikaisen muutoksen vaikutukset ovat olleet huomattavat jätettyjen konkurssihakemusten määrään. Tilastotietojen mukaan konkurssihakemusten määrä putosi jopa puoleen siitä, mitä hakemusten määrä oli ollut vuonna 2019 vastaavana aikana, jonka väliaikainen muutos on ollut voimassa. Väliaikainen muutos lienee estänyt ja siirtänyt sellaistenkin yritysten konkurssia, joiden toimintaedellytyksiin koronaviruspandemialla ei ollut vaikutusta tai vaikutukset ovat olleet hyvin vähäisiä. Lisäksi valitettavasti on myös yrityksiä, joiden toimintaedellytyksille koronaviruspandemian vaikutukset muodostuivat kaikesta huolimatta pysyviksi. Tämän pelätään johtavan konkurssiaaltoon vuonna 2021.

Ulosottokaari

Väliaikaisella lakimuutoksella helpotettiin velallisen mahdollisuutta saada rajoitettu tai kevennetty ulosottomenettely. Velallisen mahdollisuutta lyhennysvapaisiin kuukausiin tai maksuaikojen myöntämiseen helpotettiin. Ulosottokaaren joutuisuusvaatimus edellyttää sitä, että ulosmittaus suoritetaan ilman aiheetonta viivytystä. Joutuisuusvaatimusta muutettiin siten, että ulosottolain keventämiset ja rajoittamiset sekä täytäntöönpanon lykkäämiset otettaisiin joutuisuussäännöksessä huomioon. Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa tilapäisten vaikeuksien kesto on voinut olla pidempi kuin normaalissa tilanteessa. Maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin ei ole tullut yhtä nopeasti, kuin normaalitilanteessa.

Yhteistoimintamenettely

Niiden yritysten, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 tulee noudattaa työntekijöiden lomauttamis- ja irtisanomistilanteessa yhteistoimintalain mukaista menettelyä ja määräaikoja.

Väliaikaisella lain muutoksella yhteistoimintamenettelylain soveltamisen piiriin kuuluvien yritysten lomautusprosessia lyhennettiin. Yhteistyöneuvottelujen kestoaikaa lyhennetiin väliaikaisesti siten, että neuvotteluja tuli käydä 5 päivän ajan. Väliaikaisen muutoksen aikana neuvotteluja ei ole tarvinnut käydä 14 päivää tai 6 viikkoa. Työsopimuslain mukaisen lomautusilmoituksen antamisaikaa lyhennettiin 5 päivään lomautuksen alkamisesta. Ennen väliaikaista lain muutosta lomautusilmoituksen antamisaika oli 14 päivää.

Väliaikaisella lain muutoksella mahdollistettiin se, että isoillakin työnantajille oli koronaviruspandemian takia aikaisempaan verrattuna huomattavasti nopeampi ja joustavampi mahdollisuus vähentää henkilöstökuluja lomautusten kautta. Irtisanomismenettelyyn ei tehty väliaikaisestikaan mitään muutoksia.

Työsopimuslaki

Työsopimuslakiin väliaikaisesti tehtyjen muutostenkin tarkoituksena oli myös mahdollistaa työnantajalle aikaisempaa joustavampi ja nopeampi mahdollisuus vähentää henkilöstökuluja.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen alussa noudatetaan koeaikaa.  Koeajan enimmäispituus on lähtökohtaisesti 6 kuukautta. Tietyin edellytyksin koeajan pituutta voidaan jatkaa. Työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä säädetään koeajasta ja niistä seikoista, joiden perusteella työsopimus voidaan koeajan kuluessa purkaa molemmin puolin. Yksityisten työnantajien osalta koeaikapurun perusteisiin lisättiin väliaikaisesti mahdollisuus purkaa työsopimus koeaikana myös tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Yksityisen työnantaja mahdollisuutta lomauttaa määräaikainen työntekijä laajennettiin. Aikaisemmin määräaikaisen työntekijän lomauttaminen oli mahdollista vain, jos määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi töissä. Väliaikaisen muutoksen aikana yksityinen työnantaja on voinut lomauttaa määräaikaisen työntekijänkin, kun lomauttaminen on tarpeen työnantajan toiminnan ja taloudellisen tilan vuoksi.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettavan lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Väliaikaisella muutoksella ilmoittamisaika lyhennettiin 5 päivään.

Lopuksi

Tällä hetkellä koronaviruspandemian osalta ei sairauden hallintaan liittyvien toimenpiteiden kohdalla vielä voida palata entiseen normaaliin. Yritysten ja työnantajien tulee kuitenkin 1.1.2021 lähtien palata velvoitteidensa hoitamisen osalta entiseen normaaliin.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Tarvitsetko apua jossain asiassa?

Ota yhteyttä!