Perittävä voi tehdä yleistestamentin, jossa hän määrää koko omaisuutensa tai sen murto-osan menevän jollekin henkilölle. Perittävä voi myös tehdä ns. erityisjälkisäädöksen eli legaatin, jossa hän testamenttaa tietyn etuuden jollekin henkilölle. Legaatti voi olla tietty esine omistusoikeuksin (esim. asunto-osakkeet), arvomäärä (rahasumma) tai tietyn omaisuuden käyttö- tai tuotto-oikeus. Erityisjälkisäädöksen eli legaatinsaajana voi olla perittävän perillinen tai sivullinen. Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin sitä, mikä on legaatinsaajan asema kuolinpesässä sekä mitkä ovat legaatin saajan oikeudet ja velvollisuudet.
Legaatinsaajan asemasta suhteessa kuolinpesän osakkaisiin:
Legaatinsaajasta ei tule testamentintekijän kuolinpesän osakasta, ellei hän jollain muulla perusteella tule kuolinpesän osakkaaksi esim. legaatinsaaja on myös rintaperillinen. Legaatinsaajan asema poikkeaa siten yleistestamentin saajasta, josta tulee kuolinpesän osakas. Legaatinsaajan asema on siten heikompi kuin kuolinpesän osakkailla.
Legaatin täyttämisestä sekä legaatin ja muiden oikeuksien välisestä suhteesta
Testamentin tekijän kuoleman jälkeen, on legaatinsaajalla intressi saada testamentilla saatu omaisuus haltuunsa. Missä vaiheessa legaatinsaaja saa haltuunsa hänelle testamentatun omaisuuden eli milloin legaatti on täytettävä? Perintökaaren 22 luvun 1 §:n mukaan jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen. Legaatin täyttäminen kuuluu siten pesän selvityksen piiriin eli legaatti täytetään siten yleensä jakamattomasta pesästä. Joissain harvinaisemmissa tilanteissa legaatti voidaan täyttää vasta yksityisen kuolinpesän osakkaan osuudesta, jolloin legaatti on pantava täytäntöön heti, kun osakas on perinnönjaossa saanut omaisuuden itselleen.
Legaatti tulee siten täyttää heti kun on selvää, ettei legaatin täyttäminen loukkaa perittävän tai kuolinpesän velkojien oikeutta eli vainajan ja pesän velat tulee maksaa ensin. Legaatilla ei saa myöskään loukata rintaperillisen arvomääräistä oikeutta lakiosaan. Legaatinsaajalla on kuitenkin lakiin perustuva oikeus suorittaa lakiosa rahassa.
Myös lesken aviovarallisuusoikeudellinen suoja menee legaatin edelle. Leski voi vaatia ositusta ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Mikäli legaatti on täytetty ennen kuin ositusta on suoritettu, vähentää tämä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaista omaisuutta. Kuitenkin osituslaskelmaa tehdessä tulee tämä legaatin arvo lisätä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvoon niin kuin legaattia ei olisi täytettykään.
Leskellä on myös parempi oikeus tasinkoon eli legaatti on leskeen nähden tehoton siltä osin kuin se loukkaa lesken oikeutta saada tasinkoa ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta. Jos legaatti on jo täytetty eikä tasinkoa voida tästä syystä leskelle maksaa, leskellä on oikeus vaatia legaatinsaajaa palauttamaan testamentilla saatua omaisuutta, jotta tasinko saadaan leskelle maksettua.
Perittävän leskellä ja lapsilla voi olla perintökaaren 18 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada elatus pesästä selvityksen aikana. Näin ollen myös tämän vuoksi legaatin täyttäminen voi käydä mahdottomaksi.
Myös perintökaaren 8 luvun mukainen avustus voi syrjäyttää legaatin.
Leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Samoin myös yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Jos perittävä olisi testamentannut tämän yhteisen asunnon tai asuinirtaimistoa jollekin muulle, on leskellä kuitenkin oikeus pitää tämä omaisuus jakamattomana hallinnassaan, jolloin siis legaatinsaajan oikeus väistyy siihen saakka, kunnes lesken oikeus poistuu.
Mitä oikeussuojakeinoja legaatin saajalla on käytettävissään?
Koska legaatinsaaja ei yleensä ole kuolinpesän osakas, puuttuvat häneltä kuolinpesän osakkaalle kuuluvat oikeudet. Legaatinsaajalla on kuitenkin oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä oikeudelta legaatin täyttämiseksi.
Lisäksi legaatinsaajalla on perintökaaren 22 luvun 3 §:n mukaan oikeus hakea oikeudelta määräystä, että legaatilla määrätty omaisuus on pantava erityiseen hoitoon elleivät osakkaat ole asettaneet tyydyttävää vakuutta tämän suojaamiseksi.
Legaatinsaajan palautusvastuusta
Perintökaaren 21 luvun 7 §:n mukaan erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi. Omaisuuden arvon korvaamiseen sovelletaan, mitä 8 §:ssä säädetään.
Vainajan ja pesä velat tulee maksaa ensin ennen kuin legaatti voidaan täyttää. Jos legaatti täytetään ilman, että varmistetaan, että velat on maksettu, voi legaatinsaaja joutua palauttamaan saadun omaisuuden siltä osin, että saadaan velat maksettua. Jos taas tämä palautettava omaisuus ei ole enää tallella tai muuten palautettavissa, joutuu legaatinsaaja korvaamaan sen arvon.
Osakkaiden vastuu legaatin täyttämisessä ja vahingonkorvausvastuu
Mikäli osakkaat suorittavat perinnönjaon ennen kuin legaattia on täytetty, ovat osakkaat yhteisvastuullisesti vastuussa legaatin täytäntöönpanosta niin kuin perinnönjakoa ei olisi toimitettukaan.
Legaatinsaaja voi vaatia testamentatun omaisuuden siltä osakkaalta, jolle se on jaossa luovutettu.
Vaikka osakkaat eivät olisi olleet tietoisia legaattimääräyksestä, vastaavat he siitä huolimatta legaatin täytäntöönpanosta. Pesän osakkaat voivat joutua myös suorittamaan vahingonkorvausta legaatinsaajalle, mikäli hänelle on aiheutunut vahinkoa tai legaattia ei voida hänelle luovuttaa.
Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Periytyvätkö vainajan velat?
- Lesken asemasta sekä oikeuksista ja velvollisuuksista ensiksi kuolleen puolison jälkeen
- Mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit ja mitä niistä olisi hyvä tietää?
- Mikä ero on perinnöstä luopumisella ja perintöosuuden luovutuksella?
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?