Lesken asema voi puolison kuoleman jälkeen olla erilainen riippuen siitä, jäikö kuolleelta puolisolta rintaperillisiä vai ei. Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan käsittelemään lesken asemaa sekä hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta ja kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Lesken ns. enimmäissuoja
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 1 momentin mukaan eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Tämä lesken ns. enimmäissuoja tarkoittaa sitä, että leski saa pitää jäämistön kokonaisuudessaan hallinnassaan, ellei rintaperillinen tai testamentin saaja vaadi jakoa.
Tähän lesken oikeuteen hallita jäämistö jakamattomana ei vaikuta avioliiton kesto eikä se, että oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Eli vaikka avioliitto olisi kestänyt vain vähän aikaa tai jos puolisoilla olisi ollut avio-oikeuden poissulkeva avioehto, ei nämä seikat vaikuta lesken oikeuteen pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan.
Myös perukirjassa on esitettävä selvitys siitä, käyttääkö hän lakimääräistä oikeutta kokonaan tai osittain.
Lesken ns. vähimmäissuoja
Mikäli kuolleen puolison rintaperillinen tai testamentinsaaja vaati perinnönjakoa, lesken oikeus muuttuu tällöin ns. vähimmäissuojaksi.
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentin mukaan rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Leskellä on siten oikeus vähintään hallita tietyin edellytyksin yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Mikäli kuitenkin lesken varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto, ei leskellä yleensä tällöin ole oikeutta pitää yhteistä asuntoa hallinnassaan.
Onko leski kuolinpesän osakas?
Mikäli kuollut puoliso oli tehnyt yleistestamentin lesken hyväksi, on leski tällöin kuolinpesän osakas. Leski on kuolinpesän osakas myös osituksen toimittamiseen saakka, jos puolisoilla tai toisella heistä oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Näin ollen, mikäli lesken hyväksi ei ollut yleistestamenttia tai jos avio-oikeus oli kokonaan ja molemminpuolisesti poissuljettu, ei leski ole silloin kuolinpesän osakas. Pelkkä lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana ei siten tee leskestä kuolinpesän osakasta.
Voiko perittävä testamentilla poissulkea lesken oikeuden pitää jäämistö jakamattomana hallussaan?
Testamentilla ei voida poissulkea lesken oikeuksia, ellei sitten ole olemassa edellytyksiä perinnöttömäksi tekemiselle.
Voiko leski luopua oikeuksistaan?
Leski voi luopua oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana. Tästä oikeudesta leski voi luopua jo puolison eläessä tai sitten vasta puolison kuoltua.
Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia jäämistön hallintaoikeuteen kuuluu?
Leskelle syntyy oikeus hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana heti ensiksi kuolleen puolison kuolemasta lukien. Leski saa käyttää hallinnassaan olevaa jäämistöomaisuutta. Leski saa myös esim. vuokrata omaisuutta ja siten saada siitä saatavan tuoton ja tulon.
Omaisuutta hallitessaan lesken on otettava huomioon omistajan oikeudet ja edut. Lesken on otettava huomioon myös ns. omaisuuden säilyttämisperiaate eli lesken on huolehdittava omaisuuden säilyttämisestä ja siitä, ettei omaisuuden arvo alene lesken viaksi luettavasta syystä. Tähän kuuluu myös lesken velvollisuus sijoittaa jäämistöön kuuluvat rahavarat omistajan nimiin.
Leski ei saa luovuttaa omaisuutta tai pantata sitä omasta velastaan. Leskellä ei ole myöskään oikeutta tehdä testamenttia siitä omaisuudesta, jota hän pitää jakamattomana hallinnassaan.
Mikäli ensiksi kuolleen puolison perilliset haluavat myydä tai pantata jäämistöön kuuluvaa omaisuutta, johon leskellä on hallintaoikeus, tarvitsevat perilliset lesken suostumuksen omaisuuden luovuttamiseen ja panttaamiseen. Perintökaaren 12 luvun 6 §:n mukaan omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä.
Leski myös vastaa asumisesta aiheutuvista kustannuksista kuten asunnon hoitovastikkeista, sähkö- ja muista vastaavista laskuista. Vastuu asunnon pääomavastikkeesta kuitenkin yleensä kuuluu omistajalle.
Osituksesta ja lesken tasinkoprivilegi
Mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, voidaan kuolleen puolison jälkeen suorittaa omaisuuden ositus (jäämistöositus). Mikäli puolisoilla ei ollut avio- oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan omaisuuden erottelu (jäämistöerottelu). Omaisuuden ositusta ei ole kuitenkaan pakko suorittaa kuolleen puolison jälkeen. Osituksen toimittaminen ei myöskään lakkauta lesken oikeutta pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattoman hallussaan. Vaikka ositus tehdäänkin niin se ei edellytä perinnönjakoa, ellei sitten rintaperillinen tai yleistestamentin saaja vaadi jakoa.
Jos ositus toimitetaan, ja jos perittävän avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin hänen avio-osansa, ovat perilliset velvollisia suorittamaan tasinkoa leskelle. Mikäli taas lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin hänen avio-osansa, leski voi kieltäytyä avioliittolain 103 § 2 momentin nojalla suorittamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille tai testamentin saajalle eli leski voi käyttää ns. tasinkoprivilegiä eli tasinkoetuoikeutta.
Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Periytyvätkö vainajan velat?
- Legaatinsaajan oikeusasemasta
- Mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit ja mitä niistä olisi hyvä tietää?
- Mikä ero on perinnöstä luopumisella ja perintöosuuden luovutuksella?
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?