Lesken asema perinnönjaossa

Mitä on huomioitava perinnönjaossa, joka suoritetaan ensiksi kuolleen puolison jälkeen.

Kuolinpesän hallinto

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentin saaja sekä eloonjäänyt puoliso. Mikäli puolisoilla ei ole ollut avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, niin eloonjäänyt puoliso ei ole kuolinpesän osakas. Mikäli puolisoilla on ollut avio-oikeus, niin eloonjäänyt puoliso on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu perillisten ja eloonjääneen puolison välillä.

Kuolinpesän hallinto-oikeus siirtyy perillisille välittömästi perittävän kuoltua. Mikäli kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty, niin osakkaiden tulee pesänselvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Osakkaat edustavat yhdessä kuolinpesää ulkopuolisia tahoja kohtaan. Osakkaat kantavat ja vastaavat yhdessä pesän puolesta. Yhteishallinnossa päätöksiä ei tehdä enemmistöpäätöksinä, vaan päätökset perustuvat yksimielisyyteen osakkaiden välillä. Ainoastaan toimenpide, joka ei siedä viivytystä voidaan suorittaa, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei ole saatu. Osakkaalla on myös oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi, mutta tällöin hänen pitää haastaa muut osakkaat asiassa kuultavaksi.

Käytännössä alkuvaiheessa se osakkaista, jolla on parhaat tiedot perittävän asioista hoitaa kuoleman tapauksesta tiedottamisen muille osakkaiselle ja tarvittaessa viranomaisille sekä muut välttämättömät alkutoimet omaisuuden hoidon osalta. Hyvin usein osakkaat valtuuttavat, jonkun osakkaista hoitamaan kuolinpesän asioita. Osakkaat voivat myös tehdä sopimuksen kuolinpesän hallinnosta tai luovuttaa kuolinpesän pesänselvittäjän hallintoon. Se joka toimii pesän puolesta joko valtuutettuna tai määrättynä vastaa pesäosakkeille ja ulkopuoliselle vahingosta, jonka on tahallaan tai huolimattomuudella aiheuttanut.

Kuolinpesän hallinnon keskeisenä tehtävänä on pesän varallisuuden ja velkojen selvittäminen. Kuolinpesän selvittämisen kannalta ensimmäinen merkittävä tehtävä on perukirjan laatiminen. Perunkirja tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaiseen vastuuseen perittävän veloista.

Ositus eloonjääneen puolison ja perillisten välillä

Mikäli osakkaat haluavat toimittaa perittävän jälkeen perinnönjaon, niin sitä ennen on toimitettavat ositus eloonjääneen lesken ja kuolinpesän perillisten välillä. Jäämistöosituksen vaatiminen ei edellytä perillisten yksimielisyyttä, vaan sitä voi vaatia jokainen kuolinpesän perillinen itsenäisesti muista perillisistä riippumatta. Yleistestamentin saaja voi vaatia jäämistöosituksen toimittamista. Luonnollisesti myös leski voi vaatia jäämistöosituksen toimittamista. Jäämistöositus voidaan toimitta eloonjääneen puolison ja osakkaiden välisenä sopimusosituksena tai määrätyn pesänselvittäjän ja – jakajan toimesta.

Jäämistöosituksen laskelmavaihe on samanlainen, kuin avioero-osituksessa. Laskelma osoittaa kumpi taho eloonjäänyt puoliso vai perilliset on tasinkoa maksava osapuoli. Avioeron jälkeiseen ositukseen verrattuna huomattava ero on tasingon suorittamisessa. Mikäli tasingon suoritusvelvollisia ovat perilliset tulee heidän suorittaa tasinko avioliittolain 103 §:n 1 momentin perussäännön mukaisesti. Tällöin perinnönjaon kohteeksi jää perittävän omaisuus vähennettynä eloonjääneelle puolisolle maksettavalla tasingon määrällä. Mikäli osituslaskelma osoittaa, että eloonjäänyt puoliso on velvollinen maksamaan tasinkoa, niin hän voi avioliittolain 103 §:n 2 momentin poikkeussäännön perusteella kieltäytyä tasingon maksamisesta. Tällöin perinnönjaon kohteena on se omaisuus, joka perittävällä itsellään oli omistuksessa. Perinnönjaon kohteena olevaa omaisuutta ei lisää lesken tasinko.

Eloonjääneen puolison asema perinnönjaossa

Jäämistöosituksen toimittaminen on siis välttämätöntä ennen perinnönjakoa, mutta sen toimittaminen ei merkitse sitä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeinen perinnönjako tulisi toimittaa. Jäämistöosituksella voidaan selkeyttää omaisuuden omistuksia ja omaisuuden hallintaa sekä kuolinpesän hallintoa.

Toimitetun jäämistöosituksenkaan jälkeen ei perittävän omaisuus ole välttämättä täysiin vapaasti perillisten jaettavissa. Perintökaari antaa eloonjääneelle suojaa myös jäämistöosituksen jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Lähtökohtaisesti eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison omaisuuden jakamattomana hallinnassaan. Tämä oikeus kutienkin väistyy, jos rintaperillinen vaatii jakoa. Eloonjääneen puolison oikeuden sivuuttaa myös perittävän tekemä testamentti.

Perillisen tekemä perinnönjakovaatimus tai testamentti eivät suoraan poista eloonjääneen puolison oikeutta yhteiseen kotiin. Eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Edellä mainittu oikeus koskee siis myös asuntoa, jonka perillinen on yksin omistanut, jos sitä on käytetty yhteisenä kotina tai asunto on sopiva lesken kodiksi, vaikka sitä ei olisi kotina käytetty. Eloonjääneen puolison oikeus poistuu, jos osituksessa ja perinnönjaossa todetaan, että eloonjääneen puolison omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodiksensa sopiva asunto. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä eloonjääneen puolison hallintaan. Asuinirtaimisto jää jaon ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, vaikka eloonjääneellä puolisolla on itsellään sopiva asunto.

Perilliset voivat myös osoittaa tai hankkia eloonjääneelle puolisolle sopivan asunnon, jolloin jäämistöön kuuluva asunto voi olla perinnönjaon kohteena.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.

Varaa aika tästä

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!