Artikkelissa käymme läpi sitä, milloin kuolinpesässä voidaan toimittaa perinnönjako eli mitkä ovat perinnönjaon edellytykset ja miten perinnönjakokirja on laadittava, jotta se täyttää lain vaatimat muotomääräykset sekä tarkastelemme muita perinnönjaon toimittamiseen liittyviä huomioon otettavia seikkoja. Tässä artikkelissa käsitellemme pääasiassa kuolinpesän osakkaiden sopimusjakoa eli ei pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa.

Milloin perinnönjakoon voi ryhtyä?

Perinnönjaon toimittamiselle ei ole laissa asetettu mitään määräaikaa. Osakkaat voivat pitää siten pesän jakamattomana tai sitten jakaa sen kokonaan tai osittain. Jos joku kuolinpesän osakas vaatii jakoa, on se toimitettava.

Perinnönjakoon voidaan ryhtyä, kun pesä on selvitetty eli kun perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon. Samoin ennen jakoa tulee olla erityisjälkisäädös eli legaatti sekä tarkoitemääräys täytetty tai niihin tarvittava omaisuus tullee olla pantu erityiseen hoitoon. Legaatti voi olla esim. joku tietty esine tai rahasumma, jonka perittävä on testamentannut jollekin. Tarkoitemääräys on perittävän testamenttimääräys, jossa on määrätty esim. hautaamisen ja haudan hoitoon liittyvistä velvoitteista. Nämä on siten täytettävä jakamattomasta pesästä.

Mikäli perittävä oli naimissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus, jollei avio-oikeutta ole kokonaan poissuljettu avioehtosopimuksella.  Samoin, jos perittävä oli eronnut jo ennen kuolemaansa mutta ositus oli vielä toimittamatta, on ositus toimitettava ennen jakoa. Usein ositus toimitetaan samassa yhteydessä kuin perinnönjakokin.

Lesken oikeudesta

Mikäli perittävältä jäi leski ja hän ilmoittaa, että hän pitää jäämistön jakamattomana hallinnassaan, on leskellä oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Rintaperillinen voi aina vaatia lakiosaansa, ja leskellä on oikeus suorittaa lakiosa rahana. Leskellä on kuitenkin jakovaateesta huolimatta oikeus aina pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta. Jos perittävältä jäänyt omaisuus koostuu vain yhteisestä kodista sekä koti-irtaimistosta, on lesken oikeus vahvempi kuin perillisen jakovaatimus, joten tässä tilanteessa perinnönjako lykkääntyy vasta lesken kuoleman jälkeen toimitettavaksi.

Mikäli kuolinpesä on ollut pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, voidaan perinnönjakoon ryhtyä sen jälkeen, kun tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.

Jakokirjan muotomääräyksistä ja sisällöstä

Perinnönjakokirjaa koskevat muotomääräykset vaihtelevat sen mukaisesti onko kyseessä kuolinpesän osakkaiden välinen sopimusjako vai onko pesään määrätty pesänjakaja eli silloin kyseessä on toimitusjako.  Mikäli kyseessä on toimitusjako, allekirjoittaa pesänjakaja yksin jakokirjan kun taas sopimusjaossa kaikkien kuolinpesän osakkaiden tulee allekirjoittaa jakokirja sekä kahden esteettömän todistajan on todistettava se allekirjoituksin. Mikäli kuolinpesän osakkaan osuus on ulosmitattu, allekirjoittaa jakokirjan myös ulosottomies ja mikäli osakas on luovuttanut pesäosuutensa, allekirjoittaa luovutuksen saaja jakokirjan. Osakkaan ei välttämättä tarvitse itse henkilökohtaisesti allekirjoittaa valtakirjaa vaan voi valtuuttaa asiamiehen allekirjoittamaan puolestaan. Laissa ei myöskään vaadita sitä, että jakokirjan allekirjoitukset tulisi tehdä yhtä aikaa.

Allekirjoitusten aitous on kuitenkin varmistettava eli perintökaaren 23 luvun 9 §:n mukaan kahden esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistustarkoituksessa sopimusjaossa syntynyt jakokirja. Todistajien tulee siten olla esteettömiä. Todistajilta ei kuitenkaan vaadita yhtäaikaisuutta eikä sitä, että he olisivat itse toimituksessa läsnä. Todistajat vahvistavat ainoastaan sen, että osakkaat ovat allekirjoituksillaan ilmoittaneet jaon tapahtuneen asiakirjasta ilmenevällä tavalla sekä sen, että osakkaat ovat itse allekirjoittaneet asiakirjan. Todistajien tehtävänä ei ole siten vahvistaa sitä, että itse jako olisi oikein tehty.

Perintökaaressa ei ole muutoin tarkempia muotomääräyksiä siitä mitä jakokirjassa tulee olla. Jakokirjaan on hyvä ottaa kuitenkin ainakin seuraavat asiat:

-perittävän tiedot, tiedot perunkirjoituksesta, käytettävissä olevat asiakirjat

  – pesän osakkaiden eli asianosaisten nimet ja heidän oikeutensa peruste

– Suhteellisten perintö-osuuksien suuruudet

– arvomääräisten perintöosuuksien suuruudet

– mitä omaisuutta jaetaan, jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä

– mitä omaisuutta kukin osakkaista on saanut itselleen, omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen omaisuuteen

– mitä omaisuutta on mahdollisesti jätetty jakamatta

– maininta siitä, onko saajan aviopuolisolla avio-oikeutta osakkaan perinnönjaossa saamaan omaisuuteen ja sen tuottoon

Perinnönjaossa huomioidaan myös mahdolliset ennakkoperinnöt, suosiolahjat.

Tästä tietoa tarkemmin artikkelissamme: https://laaka.fi/ennakkoperinto-ja-suosiolahja-perinnonjaossa/

Kun perinnönjakokirja on allekirjoitettu ja kaksi esteetöntä todistaja sen allekirjoittanut, astuu perinnönjako voimaan. Jakokirjan laatimisen jälkeen alkaa kulua kuuden (6) kuukauden pituinen moiteaika, jolloin kuka tahansa kuolinpesän osakas voi moittia jakoa tuomioistuimeen tehtävällä moitekanteella. Mikäli perinnönjakokirjaan on kuitenkin otettu lauseke, että osakkaat hyväksyvät tämän perinnönjaon eivätkä tule sitä moittimaan, tulee perinnönjako heti lainvoimaiseksi, eikä jakoa ole mahdollista moittia.

Kun jakokirja on allekirjoitettu ja perinnönjako tullut lainvoimaiseksi, on jokaiselle osakkaalle annettava se omaisuus, joka on tullut tälle perinnönjaossa. Omaisuuden saaneen osakkaan tulee mm. huolehtia omaisuuden rekisteröinnistä (esim. kiinteistöön hakea lainhuudatus Maanmittauslaitokselta) nimiinsä.

Muita huomioon otettavia asioita ennen perinnönjakoa

Alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva ja tarvittavat luvat

Mikäli kuolinpesässä on alaikäinen kuolinpesän osakas, tulee huomioida, että hänelle tulee määrätä edunvalvojan sijainen, mikäli hänen alaikäisen ja hänen laillisen huoltajansa välillä on eturistiriita kuten se, että alaikäisen huoltaja on myös itse kuolinpesän osakas. Mikäli eturistiriitaa ei ole esim. huoltaja ei ole kuolinpesän osakas, edustaa huoltaja tällöin alaikäistä osakasta perinnönjaossa.

Joka tapauksessa edunvalvoja tarvitsee perinnönjakoon Digi- ja väestötietoviraston luvan silloin, jos osakkaisiin kuuluu alaikäisiä tai osakkaalla on muusta syystä edunvalvoja. Myös osittaiselle perinnönjaolle täytyy hakea lupa Digi- ja väestötietovirastosta.

Lopuksi

Vaikka kuolinpesän osakkaat olisivatkin päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten kuolinpesä tulee jakaa, on usein perinnönjakokirjan laatiminen hyvä antaa perintö- ja jäämistöoikeudellisia asioita hoitavan juristin tehtäväksi, jotta kaikki seikat tulee huomioitua ja jako toimitettua muodollisesti oikein. Jolleivat osakkaat pääse perinnönjaosta yhteisymmärrykseen ja tulee riitaisuuksia, perinnönjaon voi toimittaa tällöin vain pesään määrätty pesänjakaja. Kuolinpesä osakas tai osakkaat yhdessä voivat tällöin hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä kuolinpesään, jolloin pesänjakaja suorittaa jaon toimitusjakona. Pesänjakajaa käytetään usein myös silloin, kun pesän osakkaiden joukossa on vajaavaltaisia henkilöitä tai jos jonkun pesän osakkaan osuus kuolinpesään on ulosmitattu.

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia