Perittävän kuoleman jälkeen voi perittävälle joku läheinen olla oikeutettu saamaan avustusta kuolinpesästä. Tällaisia perittävälle läheisiä henkilöitä ovat yleensä vainajan leski ja lapset, jotka ovat olleet riippuvaisia perittävän taloudellisesta tuesta eli avustuksella on tarkoituksena turvata perheen elatus. Tässä artikkelissa käsitelemme tarkemmin kenellä ja millä edellytyksillä voi olla oikeus saada avustusta kuolinpesästä.
Pesän selvitysaikainen avustus
Perintökaaren 18 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan eloonjääneellä puolisolla sekä turvattomilla lapsilla ja ottolapsilla on oikeus saada tarvitsemansa elatus pesästä niin kauan kuin se on selvitettävänä.
Oikeus avustukseen ei ole sidoksissa kuolinpesän mahdollisuuteen suorittaa avustusta eli selvitysaikaista avustusta voidaan suorittaa myös ylivelkaisessa pesässä edellyttäen tietysti, että pesässä on varoja. Selvitysaikainen oikeus avustukseen jatkuu siihen saakka, kunnes perinnönjako on lainvoimainen.
Oikeus tähän on myös riippumatta siitä, kenen hallinnossa pesä on. Mikäli pesä on yksityisessä selvityksessä eli kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnossa, päättävät pesän osakkaat yhdessä avustuksen suorittamisesta. Mikäli pesä on ns. virallisselityksessä eli pesänselvittäjän hallinnossa, on selvittäjän osoitettava leskelle ja lapsille avustusta heidän elatuksensa turvaamista, jos se on heille tarpeen.
Lapsen elatuksesta annetusta laista (704/1975) voidaan saada suuntaviivoja sille, mitä lapsen elatukseen kuuluu. Lain 1 §:n mukaan lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidin ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lapsella on oikeus saada elatusta siihen saakka, kunnes hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Puolisolla voi myös olla oikeus avustukseen, mikäli leskellä ei ole muuten edellytyksiä turvata toimeentuloaan eli jollei puoliso esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi itse kykene turvaamaan itselleen elatusta.
Elatukseen oikeutetuilla on myös etusija perittävän velkojiin nähden. Näin ollen myös pesän varallisuutta voidaan realisoida avustuksen antamiseksi ilman että sitä pidettäisiin jäämistöomaisuuden hukkaamisena.
Tällaisen avustuksen maksamisessa ei ole myöskään kyse perintöosuuden ennakkomaksusta eli periaatteessa avustukseen oikeutettu voi saada pesästä enemmän omaisuutta kuin mihin pelkkä perimysjärjestys oikeuttaisi.
Toimeentuloavustus
Perintökaaren 18 luvun 6 § 1 momentin mukaan osakkaalla, jonka toimeentulo oli perittävästä riippuvainen, on oikeus saada pesästä ennakolta, mitä hänen toimeentuloaan varten tarvitaan, sikäli kuin hänen osuutensa ilmeisesti siihen riittää ja ennakko voidaan suorittaa pesänselvitystä haittaamatta.
Mikäli jonkun kuolinpesän osakkaan toimeentulo on ollut riippuvainen perittävästä, on hänellä siten oikeus saada ennakkoa jakamattomasta jäämistöstä toimeentuloa varten. Kyseessä on nimenomaan perintöosuuden ”etumaksu”, joka vähennetään siten osakkaan lopullisesta perintöosuudesta perinnönjaossa. Mikäli osakas pystyy hankkimaan elantonsa itse, ei hänellä on siten oikeutta saada ennakkoa. Ennakkoa voidaan maksaa vain, jos ei ole epäilystä siitä, että osakkaan osuus pesästä siihen riittää. Toimeentuloavustuksena voidaan antaa siten korkeintaan osakkaan arvioitua perintöosuutta vastaava määrä. Lisäksi edellytetään, että ennakko voidaan suorittaa pesänselvitystä haittaamatta.
Kasvatusavustus
Perintökaaren 8 luvun 1 §:n mukaan, jos perittävän lapsi tarvitsee kasvatukseensa tai koulutukseensa varoja hänelle perintönä tulevan omaisuuden lisäksi, annettakoon, sen mukaan kuin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi, hänelle päältä päin pesän säästöstä kertakaikkisena määränä avustusta enintään siksi kun hän on tullut kahdenkymmenenyhden vuoden ikään.
Kyseiseen kasvatusavustukseen on oikeutettu vain perittävän lapsi. Avustusta voi saada siten kasvatukseen tai koulutukseen. Ensin tulee kuitenkin selvittää ja arvioida se, tarvitseeko lapsi kasvatukseen tai koulutukseen varoja perintöosuutensa lisäksi vai voidaanko varojen tarve tyydyttää jo lapsen jäämistöstä saamalla osuudella. Tätä arvioitaessa otetaan huomioon perintöosuuden suuruus ja jäämistöomaisuuden laatu. Nykyaikana koulutusavustuksen tarvetta vähentää mm. ilmainen koulutus ja mahdollisuus saada yhteiskunnallisia tukia kuten opintotukea. Kyseisen säännöksen perusteella perittävän lapsi voi siten saada jopa perintöosaansa suuremman varallisuusetuuden. Lisäksi tulee huomioida, että avustus voidaan antaa vain pesän säästöstä. Näin ollen, mikäli pesässä ei velkojen maksun jälkeen jää mitään, ei avustustakaan tietystikään voi saada.
Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada kasvatusavustusta.
Avustuksella ei kuitenkaan saa loukata eloonjääneen puolison vähimmäissuojaa eli oikeutta pitää jakamattomana hallinnassa puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto. Näin ollen tämä lesken vähimmäissuoja menee avustuksen edelle.
Muu avustus
Perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaan perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa (Perintökaari 3 luku 7 §: Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut) tai perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi.
Tulee huomata, että avopuolisolla ei ole oikeutta saada avustusta, mikäli avopuolisoihin ei sovelleta avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettua lakia (26/2011). Lakia sovelletaan vain sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Avustuksen antaminen ei edellytä, että puolisoilla tai toisella heistä on ollut avio-oikeus toisen omaisuuteen. Oikeutta avustukseen ei ole, jos leski pystyy saamaan toimeentulonsa muualta.
Perintökaaren 8 luvun 1 ja 2 momentin mukaiset avustukset toteutetaan perinnönjaossa tai omaisuuden erottelussa. Avustusta tulee myös vaatia viimeistään perinnönjaossa tai omaisuuden erottelussa. Jos avustuksen tarpeesta tai sen määrästä ei päästä osakkaiden kesken sovintoon, avustusvaatimuksen voi toteuttaa hakemalla pesänjakajan määräämistä kuolinpesään.
Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla uusimmista sisällöistä ja palveluista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Periytyvätkö vainajan velat?
- Legaatinsaajan oikeusasemasta
- Mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit ja mitä niistä olisi hyvä tietää?
- Mikä ero on perinnöstä luopumisella ja perintöosuuden luovutuksella?
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?