Perukirja
Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja. Jokaisen suomessa asuvan henkilön kuoleman jälkeen tulee toimittaa perunkirjoitus ja laatia perukirjan. Perukirjan perusteella toimitetaan osakkaiden perintöverotus. Perukirjalla muodostaa myös lähtökohdan myöhemmälle kuolinpesän selvitykselle ja perinnönjaolle. Oikein ja huolellisesti laadittu perukirja varmistaa, että perintöverotus toimitetaan oikein ja turhalta verolta säästytään. Hyvin laadittu perukirja helpottaa kuolinpesän hallintoa ja myöhempää pesänselvitystä ja perinnönjakoa.
Missä ajassa perunkirjoitus tulee toimittaa
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksessa. Mikäli perunkirjoitusta ei ehditä toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, niin kolmen kuukauden aikana tulee tehdä verohallinnolle hakemus perunkirjoituksen toimittamiseksi varatun määräajan pidentämiseksi.
Kenen vastuulla on perunkirjoituksen toimittaminen
Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa kuolleen henkilön omaisuus on. Toimitusvelvollisuus voi olla vain sellaisella henkilöllä, joka on toimintakykyinen ja oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi alaikäisellä henkilöllä tai henkilöllä, jonka oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, ei ole toimittamisvelvollisuutta perunkirjoituksen osalta.
Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus on vain sillä osakkaalla, jonka hoidossa omaisuus on. Velvollisuuden muodostavat seikat toteutuva suhteellisen helposti. Tavallisesti joku on hoitanut kuolleen henkilön asioita viime vaiheessa. Käytännössä aina joku on hoitanut hautajaisten järjestelyt ja maksanut näihin liittyviä laskuja. Tällainen henkilö on vastuussa perunkirjoituksen toimittamisesta. Kuolinpesään voidaan hakea myös pesänselvittäjä, jonka tehtäviin kuuluu perunkirjoituksen toimittaminen. Mikäli perittävä on tehnyt testamentin ja määrännyt testamentin toimeenpanijan, niin tämän tehtäviin kuuluu toimittaa perunkirjoitus.
Jos osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ei ole ottanut pesänomaisuutta hallintaansa tulee sen henkilön, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuluu ottaa omaisuus haltuunsa ja toimituttaa perunkirjoitus.
Perunkirjoitukseen tarvittava selvitys
Mikäli kuollut henkilö on ollut seurakunnan jäsen, pyydetään hänen viimeisen kotipaikan seurakunnasta virkatodistus perunkirjoitusta varten. Virkatodistus tulee pyytää myös kaikista niistä seurakunnista, joihin perittävä on kuulunut sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Perittävää koskevasta sukuselvityksestä ilmenee perittävän nykyinen ja mahdolliset aiemmat puolisot. Virkatodistuksesta ilmenee myös lapset. Mikäli perittävää koskevasta sukuselvityksestä ei ilmene kaikkien osakkaiden osalta onko osakas elossa, niin tällaisen osakkaan osalta sukuselvitystä täytyy täydentää osakasta itseään koskevalla virkatodistuksella.
Mikäli perittävä ei ole kuulunut seurakuntaan. Sukuselvitys pyydetään Digi- ja väestövirastolta.
Pankeilta pyydetään asiakkuusilmoitus perunkirjoitusta varten. Pankin asiakkuusilmoituksesta ilmenevät perittävän rahavarat kuolinhetkellä ja mahdolliset tallelokerosäilytykset sekä arvo-osuustilit. Asiakkuusilmoituksen ilmenevä myös mahdolliset perittävän velat. Kiinteistöjen omistukset ilmenevät maanmittauslaitoksen lainhuutotodistuksesta. Asunto-osakkeiden ja muiden yhtiöiden osakkeiden omistukset ilmenevät osakasluettelosta. Rekisteröitävien ajoneuvojen omistukset ilmenevät rekisteriotteesta.
Käytännössä aina joku on tietää perittävän asioita, niin hyvin, ettei omaisuuden ja velkojen selvittäminen tuota ongelmia. Mikäli epäselvyyttä varsinkin velkojen osalta ilmenee on selvintä hakea kuolinpesään pesänselvittäjä.
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto perunkirjoitukseen kutsuttaville. Tieto perunkirjoituksesta on syytä antaa todistettavasti. Perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan osakkaat ja eloonjäänyt puoliso. Elonjäänyt puoliso tulee kutsua vaikka tämä ei olisi osakas. Se, että joku kutsun saaneista ei saavu perunkirjoitustilaisuuteen, ei estä perunkirjoituksen toimittamista. Tärkeintä on se, että kutsut on toimitettu ja näin kutsutulla on ollut mahdollisuus osallistua perunkirjoitustilaisuuteen.
Perukirjaa ei voida kanteella vaatia hylättäväksi. Perukirjaa voidaan täydentää, mikäli perukirjan laatimisen jälkeen tulee esiin uusia seikkoja. Osakkaiden on hyvä muistaa, että perukirjassa ei ratkaista mahdollisia perinnönjakoon liittyviä erimielisyyksiä. Kuten onko testamentti pätevä tai onko annettu perinnönjakoon vaikuttavia ennakkoperintöjä tai muita etuuksia. Mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan omissa prosesseissaan.
Perukirjan tiedot
Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka. Perintökaaren mukaan perukirjassa on mainittavat vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä. Perukirjassa on mainittava osakkaiden nimet ja kotipaikat sekä alaikäisen osalta myös heidän syntymäpäivänsä. Perillisen kohdalla tulee ilmoittaa, miten he ovat vainajalle sukua. Hyvin usein tiedot vainajasta ja osakkaista ilmoitetaan minivaatimuksia laajemmin. Tiedot osoitteita lukuun ottamatta ilmenevät virkatodistuksista.
Kuolinpesän varat ja velat merkitään perukirjaan sellaisina kuin ne olivat kuoleman tapahtuessa. Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös hänen varat ja velat merkittävä perukirjaan. Varat tulee perukirjassa arvostaa käypään arvoonsa. Jos jommallakummalla puolisolla on omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava mihin tämä seikka perustuu.
Perukirjassa on mainittava lisäksi mahdolliset ennakkoperinnöt sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon rintaperillisen lakiosan suuruutta määrättäessä.
Perittävän tekemän testamentin tai avioehtosopimuksen oikeaksi todistettu jäljennös on liitettävä perukirjaan. Lisäksi perukirjaan on liitettävä perittävää koskeva sukuselvitys ja tarvittavat sitä täydentävät virkatodistukset osakkaista.
Pesänilmoittaja ja uskotut miehet
Perukirjan muotomääräykset edellyttävät välttämättömänä toimijana pesäilmoittajan. Pesänilmoittajan toimii yleensä se, jonka vastuulla perunkirjoituksen toimittaminen on ollut tai joka muutoin parhaiten tuntee kuolinpesän varallisuustilanteen. Pesänilmoittajan ilmoituksen perusteella varat ja velat merkitään perukirjaan. Pesänilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen perunkirjoitusta varten antamat tiedot ovat oikeat ja ettei hän ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Edellä mainitun vakuutuksen pesänilmoittaja vahvistaa allekirjoituksellaan.
Perukirjan muotomääräykset edellyttävät myös kahta uskottua miestä. Uskotuille miehille ei ole asetettu esteettömyysvaatimusta. Mutta perukirjan uskottavuuden ja luotettavuuden vuoksi on syytä käyttää esteettömiä uskottuja miehiä. Uskottujen miesten tehtävänä on määrätä arvo sille omaisuudella, jonka pesänilmoittaja heille ilmoittaa. Perukirjaan uskottujen miesten on kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken perukirjaan oikein merkinnet ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan. Edellä mainitun ilmoituksen uskotut miehet vahvistavat allekirjoituksellaan.
Pesänilmoittajan ja uskottujen miesten allekirjoitukset ovat välttämätön osa muotomääräystä. Muiden paikallaolevien allekirjoitus ei ole välttämätöntä. Kannattaa kuitenkin ottaa paikalla olevilta allekirjoitus, jolla he vahvistavat osallistuneensa perunkirjoitukseen.
Perunkirjoituksen toimittamatta jättäminen
Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset. Lähtökohta on, että osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa vainajan veloista. Se osakas, jonka velvollisuutena on perunkirjoituksen toimittaminen vastaa kuitenkinkin lähtökohtaisesti henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa. Myös se osakas, joka on vaarantanut velkojan oikeuden antamalla perukirjaan vääräksi tietämänsä tiedon tai jättänyt tahallaan jotain ilmoittamatta vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista.
Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönyt osakas vapautuu henkilökohtaisesta velkavastuusta osoittamalla, ettei hän ole menettelyllään, toimenpiteellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut pesän hallinnossa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen aiheuttamansa vahinko on pienempi kuin vainajan velan määrä, niin hän vastaa aiheuttamansa vahingon määrästä.
Perukirjan toimittaminen verohallinnolle
Perukirja liitteineen tulee toimittaa verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Nykyisin perukirjaan ei toimiteta paikalliselle verovirastolle, vaan perukirjojen käsittely ja perintöverotuksen toimittaminen toteutuu keskitetysti. Ohjeet perukirjan toimittamisesta löytyvät verohallinnon verkkosivulta.
Lopuksi
Oikein ja huolellisesti laadittu perukirja on erittäin merkittävä osa sitä, että perintöverotus tulee toimitettua osakkaiden edun mukaisesti. Hyvin laadittu perukirja helpottaa myös huomattavasti myöhempää perinnönjakomenettelyä. Asian laajuudesta johtuen edellä on voitu antaa vain yleiskuva perukirjaan merkittävistä tiedoista. Yksittäistapauksesta riippuen perukirjaan voidaan merkitä monenlaisia ilmoituksia, joilla on merkitystä verotuksen toimittamisessa.
Perunkirjan laatimiseen kannattaa ottaa avuksi lakimies
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Periytyvätkö vainajan velat?
- Legaatinsaajan oikeusasemasta
- Mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit ja mitä niistä olisi hyvä tietää?
- Mikä ero on perinnöstä luopumisella ja perintöosuuden luovutuksella?
- Rintaperillisten perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan
- Mikä on perukirja ja mitä siitä olisi hyvä tietää?