Hyvin usein vanhemmat antavat lahjoja lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne lapsista, jotka eivät ole lahjoja saaneet jäisivät perintöä jaettaessa automaattisesti muita vähemmälle. Rintaperillisillä on käytännössä kaikissa tilanteissa oikeus vähimmilläänkin saada puolet siitä perinnöstä, joka olisi jäljellä, ellei lahjoja olisi annettu.
Mikäli vanhemman kuoleman jälkeen ilmenee, että lahjoja on annettu kannattaa aina ottaa yhteyttä lakimieheen omien oikeuksien turvaamiseksi perinnönjaossa.
Ennakkoperintöolettama
Perintökaaren järjestelmän lähtökohtana on rintaperillisten tasajaon periaate. Perintökaaren lähtökohtana on, että vanhemmat haluavat kohdella lapsiaan tasapuolisesti. Tämä käy ilmi perintökaaren 6 luvun 1 §:stä, jonka mukaan mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Rintaperillisten jaossa noudatetaan ennakkoperintöolettamaa, kun taas muiden esimerkiksi lastenlasten osalta lahjat eivät ole ennakkoperintöä, ellei näin ole määrätty. Ellei perittävä ole määrännyt, että rintaperillisen kohdalla kyse ei ole ennakkoperinnöstä, niin lahja tai lahjan luonteinen luovutus oletetaan ennakkoperinnöksi.
Ennakkoperintöolettaman kumoaminen
Perittävä voi määrätä, ettei lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole saajansa ennakkoperintöä. Olosuhteiden perusteella kyse ei selvästi ole ennakkoperinnöstä, jos rintaperillisille jokaiselle on annettu saman arvoisesti omaisuuta. Muissa luovutuksissa ja niiden perusteissa ennakkoperinnön luonne jää yksittäistapauksellisen harkinnan varaan. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi elinkeinon jatkuvuuden tai perittävän olosuhteiden turvaaminen.
Ennakkoperinnön huomioon ottaminen ja vaikutus perinnönjaossa
Rintaperillisten saamat lahjat tai lahjan luonteiset luovutukset lisätään laskennallisesti jaettavana olevaan reaalijäämistön, jolloin saadaan laskennallinen jäämistö. Laskennallisen jäämistön perusteella lasketaan rintaperillisten arvomääräiset perintöosuus. Ennakon saajan laskennallisen jäämistön perintöosuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Näin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa lopullisessa jaossa vähemmän kuin muut rintaperilliset. Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta tulee tehdä perinnönjaossa. Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta. Mikäli lahjan saanut rintaperillinen katsoo, ettei hänen saamansa lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole ennakkoperintöä hänen tulee esittää selvitys tästä. Ennakkoperinnön saaja saa pitää sen mitä on saanut yli oman perintöosansa. Perintökaaren 6 luvun 6 §:n mukaan, jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. Mikäli ennakkoperintö loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaa, niin sovellettavaksi tulevat perintökaaren lakiosaa koskevat 7 luvun säännökset.
Esimerkki ennakkoperinnön vaikutuksesta perinnönjaossa.
Perittävillä on rintaperilliset A, B ja C. A ja B ovat saaneet kumpikin ennakkoperintönä 25 000 euroa. Perittävän olemassa oleva perinnönjaossa jaettava varat ovat 100 000 euroa.
Jaettavat varat 100 000 euroa
- A:n ennakkoperintö 25 000 euroa
- B:n ennakkoperintö 25 000 euroa
Laskennallinen jäämistö 150 000 euroa. A:n, B:n ja C:n kunkin osuus on 1/3 osaa eli 50 000 euroa. Suoritettavassa perinnönjaossa A saa 50 000 euroa-ennakkoperintö 25 000 euroa eli 25 000 euroa. B saa 50 000 euroa-ennakkoperintö 25 000 euroa eli 25 000 euroa. C, joka ei ole saanut ennakkoperintöä saa perinnönjaossa 50 000 euroa.
Rintaperillisen oikeus lakiosaan
Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan perittävä voi omalla ilmoituksellaan syrjäyttää tasajaon periaatteen eli perittävällä on oikeus kohdella rintaperillisiä eritasa-arvioisesti. Myös ennakkoperintöolettaman alaiset luovutukset voivat johtaa siihen, että rintaperilliset eivät saa perintöä tasapuolisesti. Tässä tilanteessa tulee arvioitavaksi se loukkaavatko perittävän ennakkoluovutukset rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosaa koskevat määräykset on annettu perintökaaren 7 luvussa. Lakiosa on puolet rintaperillisen lakimääräisestä perintöosuudesta. Eli jos esimerkiksi rintaperillisiä on kaksi, niin lakiosa on ¼ osaa perittävän omaisuudesta. Perittävä ei voi tekemillään lahjoilla tai lahjan luonteisilla luovutuksilla loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan.
Suosiolahja
Mikäli perittävä on ilmoittanut, ettei hänen antamansa lahja ole ennakkoperintö, niin arviotavaksi tulee se, ovatko perittävän antamat lahjat suosiolahjoja. Suosiolahjaa voidaan lähtökohtaisesti pitää ennakkoperintöolettaman kääntöpuolena eli jos perittävä on lahjaa antaessaan ilmoittanut, ettei kysymys ole ennakkoperinnöstä, niin tämä ilmoitus on omiaan osoittamaan suosimistarkoitusta. Rintaperillinen, joka katsoo, että suosiolahja on annettu, tulee esittää tätä koskeva selvitys. Tällaisen näytön esittäminen voi olla käytännössä ongelmallista. Mutta esimerkiksi jos yhdelle sukuhaaralle annetaan järjestelmällisesti lahjoja, joita muille sukuhaaroille ei anneta, voi olla osoitus suosimistarkoituksesta.
Suosiolahjan saajat
Mahdollisten suosiolahjan saajien piiri on laaja, eikä rajoitu pelkästään rintaperillisiin. Mahdollisen suosiolahjojen saajia voivat olla henkilöt, jotka eivät ole ennakkoperintöolettaman piirissä tai eivät lainkaan perinnön saajia. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n mukaan lakiosaa laskettaessa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.
Suosiolahja perinnönjaossa
Suosiolahjaa koskevat säännökset korostava rintaperillisen lakiosaoikeuden merkittävyyttä. Perintökaaren 7 luvun 8 §:n mukaan, jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi. Eli mm. ennakkoperinnön saaja tai suosiolahjan saaja voi ääritapauksessa joutua palauttamaan perinnönjakoon kaiken lahjana saamansa määrän. Mikäli ennakkoperinnön saaja tai suosiolahjan saaja on rintaperillinen, niin hän saa kuitenkin pitää omaa lakiosaansa vastaavan määrän.
Esimerkki suosiolahjan vaikutuksesta.
Perittävällä on rintaperilliset A, B ja C. A on saanut ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hän ja hänen lapsensa/puoliso suosiolahjana 50 000 euroa. B on saanut ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hän ja hänen lapsensa 50 000 euroa. Perittävän olemassa olevat perinnönjaossa jaettavat varat ovat 10 000 euroa.
Jaettavat varat 10 000 euroa.
- A:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa
- B:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa
Laskennallinen jäämistö on 210 000 euroa, josta C:n joka ei ole saanut ennakkona mitään lakiosa olisi 1/6 osaa eli 35 000 euroa. Koska C ei voi saada jaettavana olevista varoista lakiosaansa vastaavaa määrää, ovat ennakkoperintöjä ja suosiolahoja saaneet velvollisia suorittamaan C:lle lakiosan täydennyksenä 25 000 euroa.
Lakiosan täydennyksen vaatiminen
Rintaperillisen tulee vaatia lakiosan täydennystä kanteella vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia
- Puolison perintöoikeus
- Testamentti osana jäämistösuunnittelua
- Edunvalvontavaltuutus
- Kiinteistön kauppa on määrämuotoinen oikeustoimi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avioehtosopimus