Tekstejä aiheeseen liittyen.
Ositus Avioliittolaki perustuu omaisuuden erillisyyden periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että se omaisuus mikä puolisoilla on avioliittoon mennessä, kuuluu avioliiton solmimisen jälkeenkin hänelle. Samalla tavoin avioliiton aikana saatu omaisuus kuuluu edelleen hänen omaisuuteensa. Ositusperuste voi syntyä joko avioeron tai puolison kuoleman johdosta. Avioero tilanteessa ositustahoina voivat olla puolisot tai entiset puolisot. Lue lisää…
Hyvin usein vanhemmat antavat lahjoja lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne lapsista, jotka eivät ole lahjoja saaneet jäisivät perintöä jaettaessa automaattisesti muita vähemmälle. Rintaperillisillä on käytännössä kaikissa tilanteissa oikeus vähimmilläänkin saada puolet siitä perinnöstä, joka olisi jäljellä, ellei lahjoja olisi annettu. Mikäli vanhemman kuoleman jälkeen ilmenee, Lue lisää…
Nyky-yhteiskunnassa on yhä yleisemmäksi muodostunut, että kaksi henkilöä asuu yhteisessä taloudessa ja hankkivat omaisuutta yhdessä, solmimatta kuitenkaan avioliittoa. Huhtikuuhun 2011 saakka avoparien omaisuuden jakaminen avoeron jälkeen oli lähtökohtaisesti avopuolisoiden keskinäisen sopimisen varassa. Ellei omaisuuden jakamisesta päästy sopimukseen yhteisomistuksia jouduttiin purkamaan eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukaisessa menettelyssä. Mikäli omaisuuden omistuksesta ei Lue lisää…
Miksi tehdä testamentti? Tekemällä testamentin voi vaikuttaa oman perintönsä jakautumiseen haluamallaan tavalla. Testamentin tekemiseen on tarve, mikäli haluaa poiketa laissa säädetystä perimysjärjestyksestä. Erityisen tärkeää testamentin tekeminen on esimerkiksi avopareille ja uusperheille, koska avoparit ja uusperheen jäsenet eivät peri toisiaan laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaaren 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti Lue lisää…